Kaupunkilähetyksen historiaa
Helsingin Kaupunkilähetys perustettiin 1883 lievittämään pääkaupunkiseudun nopeasti kasvavan väestön aineellista, henkistä ja hengellistä hätää.
Helsingin väkiluku kolminkertaistui 1800-luvun viimeisen neljänneksen aikana. Sen ajan sosiaalinen huolto ei pystynyt turvaamaan vähäväkisten elinoloja. Köyhäinhoitoasetus määräsi kunnalliset viranomaiset huolehtimaan köyhistä, mutta se ei riittänyt kasvavien ongelmien paineessa.
Tarvittiin myös vapaaehtoista apu- ja tukitoimintaa, joka synnytti todellisen sosiaalisen heräämisen Helsingin säätyläisten parissa. Sen myötä syntyi ensin Diakonissalaitos ja sitten Helsingin Kaupunkilähetys sekä myöhemmin settlementtitoiminta.
Ajatuksen Helsingin Kaupunkilähetyksen perustamisesta esitti pastori K. Aug. Hildén ja 180 kansalaista ilmoittautui Kaupunkilähetyksen jäseneksi.
Ensimmäinen lähetysmaja perustettiin silloisen Helsingin pahamaineisimmalle alueelle, Punavuoreen. Lähetysmajan johtajattareksi valittiin diakonissa Cecilia Blomqvist, joka kierteli apua tarvitsevien luona, huolehti sittemmin perinteeksi muodostuneesta joulujaosta. Hän piti myös äitien kokouksia ja huolehti keittiöstä, josta jaettiin huokealla keittoa sitä tarvitseville. Jo yhdistyksen perustamisvuonna päätettiin ostaa Punavuoresta paikka myöhemmin todelliseksi monitoimitaloksi muodostuneelle Betanialle.
Sananjulistustakaan ei unohdettu. Tärkeä työmuoto oli lasten pyhäkoulu. Kesäisin järjestettiin hartaustilaisuuksia Sörnäisten Suruttomain kalliolla ja Kaartin kalliolla. Sörnäisiin rakennettiin oma rukoushuone 1896 ja Betania valmistui 1904.
Vuosisadan vaihteessa toiminta oli laajentunut jo niin monipuoliseksi, että Kaupunkilähetykselle kutsuttiin päätoimiseksi toiminnanjohtajaksi B.H. Päivänsalo. Hän paneutui tehtävään ennennäkemättömällä tarmolla kiteyttäen toimintasuunnitelman, jolla pyrittiin tunkeutumaan hädän juuriin.
Kaupunkilähetys avasi työsiirtoloita ja perusti orpokodin. Sananjulistajan ja huoltotyöntekijän roolin ohella korostettiin kuuntelijan, ymmärtäjän ja rohkaisijan tehtävää.
B.H. Päivänsalo jatkoi toiminnanjohtajana vuoteen 1933. Hänen työtään jatkoi hänen poikansa Veikko Päivänsalo ja vuodesta 1970 toinen poika Olavi Päivänsalo. Päivänsalojen johtamana Kaupunkilähetys teki uraa uurtavaa kristillistä sosiaalityötä, jonka luomalle pohjalle paljolti muotoutui myös kirkon diakoniatyö.
Kaupunkilähetystyö sai alkunsa 1800-luvulla Englannissa. Aatteen isä oli pastori David Nassmith, joka perusti ensimmäisen järjestön Glasgowin kaupunkiin. Sen jälkeen hän perusti kymmeniä Kaupunkilähetyksiä eri puolille Amerikkaa ja Eurooppaa. Tänään Kaupunkilähetyksiä toimii yli 300 kaupungissa, 34 maassa.
