×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy
HelsinkiMissio-blogi

Ei ole liian myöhäistä löytää yhteys toiseen ihmiseen

Ursula Hallas
16.08.2019

"Yksinäisyys vanhuudessa voi toisinaan tarkoittaa rauhaa, lepoa ja vapautta valita oman mielensä mukaan. Se voi myös olla ahdistavaa ja masentavaa kaipuuta toisen ihmisen seuraan, tyydyttävän vuorovaikutuksen puutetta tai heikkoa itsetuntemusta." – Kotiliesi

Tutkijat puhuvat sosiaalisesta ja emotionaalisesta yksinäisyydestä. Edellisessä on kyse toteutumattomasta seuran tarpeesta ja jälkimmäisestä on kyse silloin, kun tunneyhteys toiseen tai ymmärretyksi tulemisen tarve ei vastaa odotuksia.

Koskaan ei ole liian myöhäistä löytää yhteys toiseen ihmiseen. Yhä uudestaan voi kiinnostua itsestään, lisätä itsetuntemusta ja kiinnostua toisen ajatuksista ja kokemusmaailmasta. Tämä empaattinen uteliaisuus itseä ja toista kohtaan voi johdattaa kohti uusia mielen seikkailuja ja näin rikastaa omaa elämää. Kiinnostus itseä ja toista kohtaan parhaimmillaan luo ilmapiirin, jossa kurotus koetaan jo itsessään merkityksellisenä.

Ei ole aina helppoa luoda uusia ihmissuhteita tai pitää yllä olemassa olevia ystävyyssuhteita. Voi tuntua siltä, että ei ole itse tarpeeksi kiinnostava tai ihmiset eivät halua olla seurassani. Ei haluta häiritä toisia omilla asioilla. Saattaa olla iso kynnys soittaa työssäkäyvälle ystävälle, sukulaiselle tai aikuiselle lapselle, koska mielessä on ajatus siitä, että yhteydenotto kuormittaa tai on häiriö toisen arki kiireessä. Ihminen haluaa olla pidetty, kiinnostava ja ainutlaatuinen yksilö.

Pidän Eeva Kilven runosta, jossa häirintä nähdään tervetulleena mahdollisuutena kohtaamiselle, joka voi tuntua myös joskus kivuliaalta, mutta liikauttaa mieltä jostakin syvältä. Voisiko ”häirintä” olla tervetullut mahdollisuus kehittää itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja? Vuoroin vaikuttumisen, jonkin liikahtaminen, voi synnyttää yhteyden kokemuksen, kokemuksen siitä, että tässä ollaan yhdessä, samassa veneessä.

Torjutuksi tulemisen pelko saattaa joskus olla liian voimakas ja estää lähestymisyritykset. Entä jos uskaltaisimme ilmaista kaipuumme toisen luo? Usein kuvitelmat siitä mitä toinen minusta ajattelee, eivät ole realistisia vaan värittyneitä omilla peloillamme. Jos ihminen on turvassa itsensä kanssa, turvattomuus ei estä kysymästä mitä on toisen mielessä. Kohtaaminen luo turvallisuutta, jos olemme vilpittömiä halussamme nähdä toinen ja näyttää itsemme sellaisena kuin olemme. Ihminen tunnistaa totuudellisen, aidon kiinnostuksen sellaisen kohdatessaan.

Kohtaamisen mahdollisuus tarvitsee sekä psyykkisiä että fyysisiä tiloja, ei läpikulkupaikkoja. Pysähtyminen itsen ja toisen äärelle tarvitsee rohkeutta, riskinottoa. Meillä kaikilla on vastuu luoda näitä psyykkisiä tiloja, mutta fyysisten tilojen tarjoaminen on yhteiskunnan tehtävä. Psyykkisen tilan luominen on sitä, että annetaan tilaa keskustelulle, pohtimiselle, kiireettömälle yhdessä ololle ja luodaan salliva ja innostava yhteinen tila. Järjestöt ovat ansioituneet näiden tilojen luomisessa.

HelsinkiMission Senioripysäkki on yksi näistä paikoista, jotka kutsuvat senioreita osallistumaan ja pysähtymään itsen ja toisen äärelle, kurottamaan kohti itseä ja toista. Senioripysäkin tavoitteena on lievittää yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistusta.

 

Sano heti jos minä häiritsen,
hän sanoi astuessaan ovesta sisään,
niin minä lähden saman tien pois.

Sinä et ainoastaan häiritse,
minä vastasin,
sinä järkytät koko minun olemustani.
Tervetuloa.

– Eeva Kilpi

 

***

Kirjoittaja on psykoterapeutti ja Senioripysäkki-ryhmänohjaaja, joka on työskennellyt HelsinkiMissiossa.

Lue myös Kotilieden juttu >

Ursula Hallas

psykoterapeutti, Senioripysäkki-ryhmänohjaaja

HelsinkiMissio-blogi – Kaikki kirjoitukset

19.05.2022 –
Aku-Pekka Laakso

Yritykset etsivät jatkuvasti organisaation ja ihmisten mahdollisuuksia kehittyä. Vuosien varrella olen ollut mukana toteuttamassa monenlaisia työyhteisön kehittämisen selvityksiä. On kyselty, haastateltu, keskusteltu ja kehitetty sitoutumista organisaatioon, tavoitteisiin ja asiakkaaseen. On arvioitu motivaatiotekijöitä, työhyvinvointia ja johtamista, työterveyden ja kannustamisen sekä arvojen ja kulttuurin näkökulmista, pulssina ja isommin. Tapoja on monia ja kaikilla tavoitellaan hyvinvointia työssä – yrityksen menestyksen ohella tietysti.

12.05.2022 –
Silva Saulio

Muistatko sen ajan, kun aloitit ensimmäisessä työpaikassasi ja opinnot oli juuri lopetettu, tai olit niitä viimeistelemässä? Minä muistan; omasta siirtymisestä koulun penkiltä vakituiseen työelämään on kulunut kolme vuotta. Nytkö olen asiantuntija, kun vielä hetki sitten sähköpostiallekirjoituksessa luki harjoittelija?

26.04.2022 –
Maria Lähteenmäki

Istun akateemisessa juhlapöydässä mieheni avecina vieressäni arvovaltainen kutsuvieras, silloinen valtiovarainministeri.

05.04.2022 –
Hanna Kari

HelsinkiMissiossa rakennamme välittämisen yhteiskuntaa, jossa hyvinvoinnin perusyksikkönä toimii ihminen. Hyvinvointipalveluissamme noin 60 työntekijää ja yli 1000 vapaaehtoista toimivat ihmisinä ihmisille aidoissa kohtaamisissa.

25.03.2022 –
Lilli Öhberg

Lapsen vakava sairaus tai vammautuminen on aina koko perhettä koskettava kriisi. Silloin tarvitaan muita ihmisiä, jotka kannattelevat ja tukevat perheen arkea. Vapaaehtoiset Perhekaverit huolehtivat sairaalassa siitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä kriisin keskellä yksin.

16.03.2022 –
Olavi Karvonen

Ylisukupolviset kohtaamiset vähenevät jatkuvasti yhteiskunnassamme. Luontevia tilaisuuksia ja tiloja kohtaamisille ei juurikaan ole tarjolla, vaikka niille olisi tarvetta. Missä eri sukupolvet voivat kohdata tässä ajassa?

16.03.2022 –
Tuuli Albekoglu

Perheen rooli on kaikissa kulttuureissa keskeinen – yhteisö, joka kulkee rinnalla läpi elämän ja jonka jäsenet pitävät toisistaan huolen. Se nähdään rauhan ja rakkauden tyyssijana, josta saa turvaa ja tukea, myös silloin kun sitä ei muualta löydä. Usein tilanne on kuitenkin monimutkaisempi.

16.03.2022 –
Saara Ahtola

Koetko ahdistusta ilmastomme tilasta? Ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet voivat synnyttää toimintaa sen hillitsemiseksi, mutta joskus ne voivat lamauttaa. Nuorisobarometrin 2021 tuloksissa näkyy suru ja huoli luontomme tilasta, mutta vastapainona on havaittavissa myös toivoa.

16.02.2022 –
Jenni Palomäki

Jokainen nuori tarvitsee aikuisen, joka uskoo häneen. Jokainen sateenkaarinuori tarvitsee hänen uskovaa aikuista vieläkin enemmän.  Nuoret tarvitsevat kokemuksen siitä, että he ovat omina itsenään oikeanlaisia ja kuuluvat joukkoon.

18.01.2022 –
Outi Köhler

Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia myös organisaatioiden sisällä. Työelämässä myönteinen toiminta huomataan, ja myönteisyyttä pidetään toivottavana ja vallitsevana piirteenä.

17.11.2021 –
Mikko Schalin, kriisityöntekijä

Parisuhteen ongelmia ei aina saada ratkottua kaksin. Arki saattaa täyttyä toistuvista riidoista, joiden syyt tuntuvat olemattoman pieniltä. Joskus tilanteeseen vaikuttavat isommat luottamusta heikentäneet tapahtumat.

17.09.2021 –
Virpi Valtonen

Harva tulee miettineeksi yksinäisyyttä työelämän näkökulmasta. Yksinäisyys nähdään usein iäkkäiden tai syrjäytyneiden ongelmana, vaikka se on todellisuudessa valtava inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia, joka koskettaa lähes joka kolmatta suomalaista*.

22.06.2021 –
Tuula Colliander

Kun sanoin töissä, että haluan kirjoittaa Pride-viikon blogin, luulin tietäväni, mistä kirjoitan. Ajatukseni oli, että tehtävä on helppo, olenhan itse yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon asialla, niin työssäni kuin yksityishenkilönä.

21.06.2021 –
Annika Aspegrén

Den där stickande känslan i fingrarna igen. Rummet verkar suddigt, overkligt, nästan som i en dröm. Jag kan känna min andning tydligare och tydligare. Trycket på bröstet. Spänningen i axlarna och i nacken. Olustighetskänslan sprids som en löpeld genom hela kroppen.

21.06.2021 –
Kaisa Tanskanen

Tuntuu luontevalta rohkaista ja lohduttaa hädässä olevaa ystävää, mutta miksi meidän on niin vaikea suhtautua itseemme samanlaisella myötätunnolla?

16.06.2021 –
Heidi Nygård-Michelsson

Palautekulttuuri ja tiedolla johtaminen ovat työelämässä tuttuja termejä. Mutta mitä tapahtuu, kun nämä kaksi yhdistetään? − Syntyy palautetietoinen työkulttuuri, jossa omaa työtä johdetaan palautteeseen pohjautuvalla tiedolla.

19.05.2021 –
Rebecka Forsberg

Om jag hade en önskning hade den nog varit att ingen person någonsin skulle känna sig ensam, att alla alltid skulle känna att de åtminstone har en vän.

12.05.2021 –
Hanna Koskenkangas

Elämme ihmishistorian vuorovaikutteisinta aikaa. Nykymaailmassa sosiaaliset taidot, tiimityöskentely ja me-henkeä edistävät työkulttuurit ovat arkipäivää ja heimoutumista parhaimmillaan. Samalla useat meistä tuntevat olonsa yksinäiseksi.

22.04.2021 –
Tuula Colliander

Elämme poikkeuksellisia aikoja, joiden myötä yksinäisyydestä on tullut kollektiivinen kokemus suomalaisille. Yksinäisyyttä koetaan entistä enemmän myös työpaikoilla.

21.04.2021 –
Tuuli Albekoglu

Toisen ihmisen kohtaaminen myötätunnolla vaatii rohkeutta. Se voi viedä vaikeidenkin tunteiden äärelle. Joskus voi tuntua helpommalta etsiä ratkaisuja kuin todella kuunnella: ”Mikset aloita uutta harrastusta?

18.03.2021 –
Heidi Östling

Nya restriktioner. Igen. Hur länge ska vi klara oss? Jag sitter i min etta som jag arbetat från i snart ett år när jag lyssnar på regeringens informationstillfälle. Jag funderar på de unga som jag träffat över skärmen och som ofta kämpar med känslan av ensamhet.

12.02.2021 –
Maria Lähteenmäki

Pystyssä pysyminen on ihmiselle jotenkin kunniakasta. ”Miten menee?” – ”Hyvin”, voisi yhtä hyvin olla ”Oletko pystyssä” – ”Pystyssä ollaan!” vaikka samalla tuntuisi, että perustus on juoksuhiekkaa ja vain nenänkärki hipoo pintaa.

17.12.2020 –
Hanna Kari

Ihmiselle on tärkeää jakaa tarinansa. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän olisi kerrottavaa. Muistoja, tapahtumia, merkityksellisiä hetkiä. On kuitenkin tavallista, että vanhalla ihmisellä ei ole ketään, kenen kanssa keskustella.

23.11.2020 –
Tuula Colliander

Kriisi ja poikkeusajat synnyttävät myös hyvää. Kun tuttu ja turvallinen arjen poljento muuttuu äkillisesti, on löydettävä nopeasti uusia tapoja toimia.

20.11.2020 –
Jenny Julkunen

Sydänemoji ei ole yhtä kuin halaus. Voiko some korvata aidon kohtaamisen elämässämme?

12.10.2020 –
Essi Kähkönen

”Sieltähän se mun oma enkelini taas tulee”, oli rouvalla tapana huikata, kun hän avasi minulle oven. Halasimme – ja meistä molemmista tuntui, että ystävykset ne tässä taas tapaavat.

17.09.2020 –
Taina Salovuori

Muistatko ensimmäisen erosi? Pysähtyikö arki? Itkitkö iltaisin? Kenen kanssa siitä juttelit ja lohdutettiinko sinua hädän hetkellä? Kertoiko kukaan, miten kriiseistä selvitään, ja että kriisissä kuuluukin reagoida? Jäitkö kokemuksesi kanssa yksin?

20.08.2020 –
Maria Lähteenmäki

Vanheneminen oli pienenä jotain erityisen ihannoitavaa. Sitten tuli päivä, jolloin huomasin, että eivät ne aikuiset niin hirveän onnellisia olekaan. Jopa siinä määrin ei-onnellisia, että sain isältäni suoran elämänneuvon: ”Älä ole liian kiltti. Olen kokeillut, ei se kannata.”

19.05.2020 –
Emma Lindegren

Koronapandemia sysäsi Nuorten kriisipisteen etätyöskentelyyn. Etäkohtaamiset ovat osoittautuneet merkityksellisemmiksi kuin etukäteen olisi osannut ajatellakaan. Tuliko etäkriisityö jäädäkseen?

19.05.2020 –
Carita Peltonen

Sairastuin noin kaksi vuotta sitten vakavaan työuupumukseen. Olin salannut jo pitkään voimien vähenemistä ja pahaa oloani.

Näytä lisää ›