×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy
HelsinkiMissio-blogi

Kasvava joukko nuoria aikuisia voi hiljaa pahoin

Heidi Rouhiainen
25.04.2019

Keskuudessamme elää näkymätön joukko ”salaa syrjäytyneitä” nuoria aikuisia, joiden mieli ei kestä kilpailuyhteiskunnan paineita. He pärjäävät ulkoisesti, mutta ovat henkisesti aivan lopussa.

Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu paljon viime vuosina. Vallitseva näkökulma aiheeseen on ollut yhteiskunnallisten järjestelmien, koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen. HelsinkiMission Nuorten kriisipisteellä syrjäytymisen ilmiö näyttäytyy 18-29-vuotiaiden asiakkaiden elämässä toisella tavalla. Ulkoisesti hyvin pärjäävät nuoret hakevat apua, koska he eivät enää pärjää sisäisen kipunsa kanssa yksin.

Viime vuonna Nuorten kriisipisteeltä apua hakevista 40 % oli opiskelijoita ja 39 % työssä käyviä. Koulutuksen ja työllistymisen näkökulmasta näillä nuorilla asiat olivat ulkoisesti kunnossa – siksi puhummekin ”salaa syrjäytyneistä” nuorista. Mikä hyvin pärjääviä nuoria oikein vaivaa?

Yhä useampi nuori aikuinen kokee, että on jatkuvasti oltava paras versio itsestä, kaikkialla, eikä epäonnistumisille ole tilaa. Kilpailuyhteiskunta ajaa heidät suorittamaan elämää ja kokemaan riittämättömyyden tunnetta. Elämänkriiseistä on tullut suorituksia häiritseviä tapahtumia, jotka pilaavat optimaalisen suorituskyvyn ja tiukasti aikataulutetun elämän.

Opiskeluista ja työstä tulevat menestymisen paineet yhdistettynä oman mielen ankaruuteen horjuttavat hyvinvointia ja altistavat nuoria mielenterveysongelmille. Ylisuorittamisella on vakavia seurauksia. Terveystalon vuoden 2017 potilastietorekisterin mukaan ahdistuneisuus on 18–29-vuotiailla naisilla yleisimpiä syitä hakeutua lääkäriin ja masennustila kolmanneksi yleisin.

Nuorten omien kokemusten mukaan yksinäisyys on merkittävin syy syrjäytymiselle. ”Salaa syrjäytyneet” ovat usein emotionaalisesti yksinäisiä nuoria. Heillä voi olla laaja sosiaalinen verkosto, mutta ei ketään, kenelle voisi näyttää tuskaansa ja jakaa vaikeuksiaan. Haavoittuvana ja vajaana oleminen ei käy yhteen täydellisen elämän vaatimuksen kanssa. Psyykkinen kipu täytyy piilottaa muilta.

Tutkimusten valossa elämänhallinta- ja terveysongelmat lisäävät syrjäytymisen riskiä. Ylisuorittajalla elämänhallinta on hukassa, koska palautuminen opiskeluista tai töistä tuntuu laiskottelulta. Ankara mieli vaatii itselle asetettujen tavoitteiden työstämistä jatkuvasti. Nuoret sanoittavat, että pitää tehdä aina jotain hyödyllistä, muuten aika valuu hukkaan. Sanomattakin on selvää, että kenenkään mieli ei jaksa jatkuvaa stressiä ja vaatimusten kuormaa.

Nuoruus on aikamme paradoksi. Se on idealisoitu elämänvaihe, nuorisokulttuuria on kaikkialla ja nuoruuden ohittaneet ihmiset haluavat näyttää nuorekkailta. Samaan aikaa nuoret aikuiset kilpailevat ja kamppailevat paikastaan yhteiskunnassa. Yhä suuremmalta joukolta mukana pysyminen vaatii liian suuria uhrauksia oman hyvinvoinnin kustannuksella. Nyt olisi korkea aika havahtua siihen tosiasiaan, että ”salaa syrjäytyneiden” näkymätön joukko on kasvussa.

***

Kirjoittaja työskentelee HelsinkiMissiossa keskustelu- ja kriisiavun päällikkönä. Lisäksi Heidi on palautetietoisen hoidon asiantuntija ja kouluttaja. Yhteyden luominen ja ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen ovat hänen työssään arvoja, joiden pohjalle kaikki rakentuu.

Seuraa Heidiä Twitterissä

Heidi Rouhiainen

keskustelu- ja kriisiavun päällikkö

HelsinkiMissio-blogi – Kaikki kirjoitukset

21.01.2020 –
Sophie Holm

Mikä motivoi ihmisiä vapaaehtoistoiminnan pariin? Suomessa tunnetaan vapaaehtoisten motivaattoreita huonosti, mutta niitä olisi syytä selvittää. Tieto hyödyttäisi sekä kansalaistoiminnan ammattilaisia että vapaaehtoisia.

19.12.2019 –
Tuula Colliander

HelsinkiMissiolla on meille kaikille jouluhaaste: ole rohkea ja huomioi yksinäinen ihminen lähelläsi. Haasteella haluamme herättää miettimään suhtautumistamme muihin ihmisiin: Huomaanko vai ohitanko tuntemattoman? Olenko ystävällinen vai välinpitämätön toista kohtaan?

20.11.2019 –
Katriina Kallio

Kaupunkikävely merenrannassa, elokuvailta herkkuineen, tutustuminen läheiseen kuntosaliin. Mahdollisuus kertoa, jos jokin pelottaa, mietityttää tai ahdistaa. Varmuus siitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi. Tätä kaikkea tukihenkilötoimintamme tarjoaa nuorelle.

17.10.2019 –
Maria Rakkolainen

Yhteiskunnassamme on vahva yksin pärjäämisen eetos, jossa ihmiset jaetaan sankareihin tai luusereihin. Tämä pärjäämisen ihannointi saa voimansa myytistä, jossa sankari pärjää aina loistokkaasti yksin. Yksinäinen sen sijaan on epäonnistuja, elämästä ja ihmisistä syrjäytynyt tai syrjäytetty.

20.09.2019 –
Jenny Julkunen

Suomalaisen sisun ytimestä kuuluu usein tiukka tuhahdus: Kaikki tässä pitää itse hoitaa. Joskus sisun ilmentymäksi muodostuu kiivaan katkera kommentti ei kukaan minuakaan ole auttanut tai ahdasmielinen arvio siitä kuinka avutonta porukkaa, kun ei yksin pärjää

20.09.2019 –
Tuula Colliander

Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen yhteistyö voittoa tavoittelevien yritysten kanssa herättää kysymyksiä.

16.08.2019 –
Kaisa Tuuteri

Lapsiperheen arki tuntuu välillä räpiköinniltä kiireen ja vaatimusten ristiaallokossa. Miten tästä elämänvaiheesta ehtisi nauttiakin? Perhetoiminnan vapaaehtoisen tehtävä on auttaa pysähtymään. 

16.08.2019 –
Ursula Hallas

"Yksinäisyys vanhuudessa voi toisinaan tarkoittaa rauhaa, lepoa ja vapautta valita oman mielensä mukaan. Se voi myös olla ahdistavaa ja masentavaa kaipuuta toisen ihmisen seuraan, tyydyttävän vuorovaikutuksen puutetta tai heikkoa itsetuntemusta." – Kotiliesi

17.06.2019 –
Kaisa Tanskanen

Avun pyytäminen voi hävettää, jopa pelottaa nuorta. Siksi yksikin kokemus torjutuksi tulemisesta
voi olla kohtalokas. On mahdotonta tietää, kuinka moni nuori on lannistunut apua hakiessaan ja
jatkaa yksin selviytymistä.

26.04.2019 –
Tuula Colliander

Se on suuri lupaus, joka velvoittaa. Ajattelen, että voimmeko sen ääneen lausua. Onko meistä lunastamaan sitä?

25.04.2019 –
Heidi Rouhiainen

Keskuudessamme elää näkymätön joukko ”salaa syrjäytyneitä” nuoria aikuisia, joiden mieli ei kestä kilpailuyhteiskunnan paineita. He pärjäävät ulkoisesti, mutta ovat henkisesti aivan lopussa.

21.03.2019 –

Tulinko oikeaan paikkaan? Onko kriisini tarpeeksi iso? Entä jos vien jonkun toisen apua kipeämmin tarvitsevan paikan? Pitäisikö olla masentuneempi? Voinko tulla, vaikka jaksan yhä sinnitellä töissä?

13.02.2019 –
Maria Rakkolainen

Työ yksinäisyyden vähentämisen Näkemys-ohjelman parissa on ravistellut sellaisia itsestäänselvinä pidettyjä käsitteitä kuin ystävällisyys ja ystävyys. Miten oikein voisi ystävystyä? Miten ystävyys alkaa?

17.01.2019 –
Heidi Rouhiainen

Täydellisyyden tavoittelu on ansa, johon yhä useammat nuoret aikuiset lankeavat. Milloin itsensä kehittäminen muuttuu pakkomielteiseksi suorittamiseksi?

19.12.2018 –
Tuula Colliander

Jokainen meistä on joskus kokenut olonsa yksinäiseksi, jopa toivonut saavansa olla hetken yksin. Hetkittäinen, vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden omien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn.

14.12.2018 –
Jenny Julkunen

Yksinäisyys on viime aikoina puhuttanut mediassa. Yksinäisyys herättää monenlaisia mielikuvia ja stereotypioita yksin koulunpihalla kiveä potkivasta lapsesta sadan kissan kanssa asustavaan erakkoon. Usein yksinäisyys ei kuitenkaan näy päällepäin.

15.06.2018 –
Maria Rakkolainen

Muistatko sitä lapsena koettua tunnetta vatsapohjassa, kun aamulla silmiä avatessa muistit, että on syntymäpäiväsi tai jouluaatto? Kun nuorena silmäilit välitunnilla ihastustasi? Tai menit huvipuistoon, istuit sen ensimmäiseen laitteeseen ja hymyilit odotukselle, että hui, kohta lähtee ja lujaa!

17.04.2018 –
Maria Rakkolainen

Muistan, kun olin pienenä äitini kanssa kaupan parkkipaikalla ja vanhalla naisella oli mustat vaatteet, hattu ja huntu kasvoillaan. Äitini vastasi uteluuni, että se oli suruhuntu. Merkki siitä, että nainen oli menettänyt läheisensä. Se herätti minussa hämmennystä, mutta myös kunnioitusta.

27.02.2018 –
Jenny Julkunen

Tapasin taannoin ihmisen. Hän pohti – monen meistä tavoin – kysymystä siitä, kuka ja minkälainen hän on. Hän kertoi olleensa lähestulkoon koko elämänsä yksin.

23.11.2017 –
Jenny Julkunen

Satoi vettä, kaatamalla. Työmatkapyöräilijän unelma. Ei auttanut muu kuin sonnustautua kokovartalo-goretexiin ja hypätä reippaasti satulan selkään.

04.10.2017 –
Maria Rakkolainen

Yksinäisyys voi tulla elämään pakottavana kokemuksena lapsuudesta ja nuoruudesta asti. Se voi myös hiipiä kuin varas salakavalasti elämäämme, siten että yhtäkkiä vain huomaamme sen asettuneen asumaan. Ei-toivottu vieras, mutta siinä se sitten on. Vaatien yhä enemmän huomiotamme.

02.10.2015 –
Henrietta Grönlund

Luottamus on ollut tämän vuoden sana. Se on nostettu keskeiseksi tekijäksi hallitusneuvotteluissa, taloustilanteessa ja yhteiskuntasopimuksessa.

03.06.2015 –
Henrietta Grönlund

Myötätunto on ollut kova juttu HelsinkiMissiossa jo muutaman vuoden. Arkimerkitykseltään tuttu asia avaa vallankumouksellisia näköaloja, kun siihen perehtyy.

Näytä lisää ›