×
Vi använder cookies på våra sajter för att ge dig en bättre upplevelse. Med att fortsätta godkänner du detta. Läs mer ›
Acceptera
HelsinkiMissio-blogi

Vapaaehtoiseksi – mutta miksi?

Sophie Holm
21.01.2020

Mikä motivoi ihmisiä vapaaehtoistoiminnan pariin? Suomessa tunnetaan vapaaehtoisten motivaattoreita huonosti, mutta niitä olisi syytä selvittää. Tieto hyödyttäisi sekä kansalaistoiminnan ammattilaisia että vapaaehtoisia.

Suomalaiset ovat aktiivisia vapaaehtoistyön tekijöitä. Vapaaehtoistyö Suomessa 2018 -tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista osallistuu säännöllisesti vapaaehtoistyöhön.

Valtakunnallisten kartoitusten ansiosta tiedämme hyvin, millaiseen toimintaan suomalaiset osallistuvat ja miten osallistuminen jakaantuu ammattiryhmittäin. Vuonna 2018 kärjessä olivat vapaaehtoistoiminta lasten ja nuorten parissa sekä liikunnassa ja urheilussa. Tiedämme myös, että joka kolmas suomalainen haluaa tehdä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän.

Yksi tärkeä asia jää kuitenkin pimentoon: miksi vapaaehtoistoimintaan osallistutaan? Ja miksi niin moni haluaisi tehdä sitä nykyistä enemmän?

Vapaaehtoistoiminnan puoleensavetävyys ei yllätä – sen hyödyt tunnetaan hyvin. Vapaaehtoiset kokevat esimerkiksi saavansa toiminnasta useita tärkeitä taitoja, joista on hyötyä myös omassa arjessa, työelämässä ja opinnoissa.

Toiminnasta saatu hyöty ei kuitenkaan aina vastaa alkuperäistä syytä lähteä mukaan. Mikä motivoi alun perin ryhtymään vapaaehtoiseksi? Tähän on vaikea löytää vastausta suomalaisista kartoituksista.  

Ruotsissa motivaattorit kartoitetaan vuosittain

Ruotsalainen Volontärbyrån selvittää vuosittain länsinaapurimme vapaaehtoisten syitä lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Viimevuotisen kyselytutkimuksen mukaan tavallisimmat syyt ovat halu tehdä jotain konkreettista, antaa tukea ja apua toisille ihmisille, vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti sekä kehittyä henkilönä tai oppia uutta.

Volontärbyrånin kyselyn tulos ei kuitenkaan kerro kaikkea. Siinä vastaukset valitaan yhdestätoista valmiista vaihtoehdosta, joiden ulkopuolelle saattaa jäädä moni tärkeä syy. Kyselyssä puhutaan esimerkiksi yhteisöllisyyden tunteesta ja mahdollisuudesta saada uusia ystäviä, muttei vaikkapa halusta kotiutua uuteen asuinpaikkaan. Tämä voi olla vastikään muuttaneelle henkilölle hyvinkin konkreettinen syy lähteä mukaan kansalaistoimintaan.

Vuoden 2019 kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa myös velvollisuudentunnetta motivaattorina. Vastaajista 16 prosenttia – ja nuorista vastaajista peräti 20 prosenttia – näkee vapaaehtoistoiminnan velvollisuutena.

Tämän pitäisi herättää kysymyksiä vapaaehtoistoimintaa järjestävissä tahoissa. Jos vapaaehtoinen aktivoituu ensisijaisesti velvollisuudentunteesta, kokeeko hän toiminnan aidosti vapaaehtoisena? Kasvavatko kuormitusriskit?

Motivaattorit näkyvät vapaaehtoistoiminnan koordinoinnissa

HelsinkiMission nuorten tukihenkilötoiminnan koordinaattorina törmään vapaaehtoisten motivaattoreihin säännöllisesti. Kysymme toimintaan hakeutuvilta henkilöltä jo hakuvaiheessa, miksi he haluavat vapaaehtoisiksi.

Volontärbyrånin tutkimustulokset näkyvät myös meillä nuorten tukihenkilötoiminnassa: vapaaehtoistemme tärkein motivaattori on halu auttaa ja tukea toisia. Moni meille hakeva mainitsee myös esimerkiksi toivovansa itselleen merkityksellistä tekemistä ja haluavansa tuntea itsensä hyödylliseksi.

Hakemuksissa näkyy lisäksi vastuun- ja velvollisuudentunto. Moni kertoo oman elämänsä olevan tasapainossa ja haluavansa siksi tukea haastavammassa tilanteessa olevaa ihmistä. Osa mainitsee eläneensä tasapainoisen lapsuuden ja haluavansa erityisesti siksi auttaa vaikeammassa tilanteessa elävää nuorta. Toiset puolestaan haluavat hyödyntää oman nuoruutensa haasteita toisen ihmisen hyväksi.

Miksi motivaatio kannattaa huomioida?

Motivaattoreiden huomioiminen on tärkeää meille vapaaehtoistoiminnan järjestäjille. Kun vapaaehtoinen tunnistaa omat motivaattorinsa, hänen on helpompi sitoutua tehtäväänsä. Meidän tehtävämme on luoda prosesseja, jotka kannustavat vapaaehtoisia itsereflektointiin.

Me ammattilaiset varmistamme, että jokaisen vapaaehtoisen oma motivaatio ja hänelle ajatellut tehtävät sopivat yhteen. Samalla on myös laajemmin huolehdittava siitä, että tarjoamamme vapaaehtoistehtävät vastaavat yleisimpiä motivaattoreita. Eri motivaattorit vaativat nimittäin erilaisia vapaaehtoistehtäviä. Verkostoitumista ja uusia ystäviä kaipaava henkilö ei kaipaa täysin itsenäisesti tehtävää vapaaehtoistyötä. Jollekulle toiselle itsenäinen toiminta taas sopii parhaiten, kunhan hän tuntee edelleen esimerkiksi osallistuvansa positiiviseen ja yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole mahdollista seurata vapaaehtoisten motivaattoreiden kehitystä yhteiskunnallisella tasolla. Ruotsin Volontärbyrån kysyy vuosittaisessa kartoituksessaan vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden henkilöiden näkemyksiä. Suomalaiset kyselytutkimukset on sen sijaan toteutettu satunnaisotoksella. Näin voidaan selvittää sekä aktiivisten että potentiaalisten vapaaehtoisten näkemyksiä.

Tältä samalta satunnaisporukalta olisikin hienoa kysyä tulevaisuudessa, miksi he osallistuvat tai haluaisivat osallistua vapaaehtoistoimintaan. Näin me toimintaa järjestävät ammattilaiset voisimme reagoida motivaattoreissa tapahtuviin trendeihin – ja siten tarjota suomalaisille entistä parempia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan.

Sophie Holm

vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

HelsinkiMissio-blogi – Alla inlägg

19.05.2020 –
Emma Lindegren

Koronapandemia sysäsi Nuorten kriisipisteen etätyöskentelyyn. Etäkohtaamiset ovat osoittautuneet merkityksellisemmiksi kuin etukäteen olisi osannut ajatellakaan. Tuliko etäkriisityö jäädäkseen?

19.05.2020 –
Carita Peltonen

Sairastuin noin kaksi vuotta sitten vakavaan työuupumukseen. Olin salannut jo pitkään voimien vähenemistä ja pahaa oloani.

05.05.2020 –
Jenny Julkunen

Koko maailma elää parhaillaan hyvin poikkeuksellista aikaa. Yksinäisyys on jokaiselle meistä tuttu ilmiö ja tunne. Se kertoo ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden perustarpeestamme.

22.04.2020 –
Tuuli Albekoglu

Sosiaalinen eristäytyminen koettelee meistä useimpia, mutta eroaako poikkeustilan aiheuttama yksinäisyyden kokemus jo pidempään jatkuneesta yksinäisyydestä? Kun poikkeustila päättyy, päättyykö yksinäisyys?

18.03.2020 –
Tiina Widman

Meidän kaikkien elämässä on tapahtunut maaliskuun aikana asioita, jotka jäävät historiankirjoihin.

Koronavirusepidemian tuomat muutokset ja ohjeistukset koskevat jossain määrin meitä kaikkia. Myös työelämää on nyt opeteltava uudella tavalla.

20.02.2020 –
Tuula Colliander

Uuden vuoden jo kiiriessä kohti kevättä on ollut hyvä pysähtyä lukemaan viime vuodelta kerättyä tietoa toiminnastamme. Kuinka paljon hyvää ja tärkeää olemmekaan saaneet yhdessä aikaan!

14.02.2020 –
Jenny Julkunen

Ystävänpäivä lähestyy vaaleanpunaisena, sydämenmuotoisena. Suklaarasiat kauppojen hyllyillä ovat pukeutuneet I Love you -kuoreensa, nallet ja muut söpöt jutut halaavat toisiaan tiukasti laareissaan ja ruusut huikkailevat punaisina, ”muistathan välittää rakkaimmistasi”.

21.01.2020 –
Sophie Holm

Mikä motivoi ihmisiä vapaaehtoistoiminnan pariin? Suomessa tunnetaan vapaaehtoisten motivaattoreita huonosti, mutta niitä olisi syytä selvittää. Tieto hyödyttäisi sekä kansalaistoiminnan ammattilaisia että vapaaehtoisia.

19.12.2019 –
Tuula Colliander

HelsinkiMissiolla on meille kaikille jouluhaaste: ole rohkea ja huomioi yksinäinen ihminen lähelläsi. Haasteella haluamme herättää miettimään suhtautumistamme muihin ihmisiin: Huomaanko vai ohitanko tuntemattoman? Olenko ystävällinen vai välinpitämätön toista kohtaan?

20.11.2019 –
Katriina Kallio

Kaupunkikävely merenrannassa, elokuvailta herkkuineen, tutustuminen läheiseen kuntosaliin. Mahdollisuus kertoa, jos jokin pelottaa, mietityttää tai ahdistaa. Varmuus siitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi. Tätä kaikkea tukihenkilötoimintamme tarjoaa nuorelle.

17.10.2019 –
Maria Rakkolainen

Yhteiskunnassamme on vahva yksin pärjäämisen eetos, jossa ihmiset jaetaan sankareihin tai luusereihin. Tämä pärjäämisen ihannointi saa voimansa myytistä, jossa sankari pärjää aina loistokkaasti yksin. Yksinäinen sen sijaan on epäonnistuja, elämästä ja ihmisistä syrjäytynyt tai syrjäytetty.

20.09.2019 –
Jenny Julkunen

Suomalaisen sisun ytimestä kuuluu usein tiukka tuhahdus: Kaikki tässä pitää itse hoitaa. Joskus sisun ilmentymäksi muodostuu kiivaan katkera kommentti ei kukaan minuakaan ole auttanut tai ahdasmielinen arvio siitä kuinka avutonta porukkaa, kun ei yksin pärjää

20.09.2019 –
Tuula Colliander

Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen yhteistyö voittoa tavoittelevien yritysten kanssa herättää kysymyksiä.

16.08.2019 –
Kaisa Tuuteri

Lapsiperheen arki tuntuu välillä räpiköinniltä kiireen ja vaatimusten ristiaallokossa. Miten tästä elämänvaiheesta ehtisi nauttiakin? Perhetoiminnan vapaaehtoisen tehtävä on auttaa pysähtymään. 

16.08.2019 –
Ursula Hallas

"Yksinäisyys vanhuudessa voi toisinaan tarkoittaa rauhaa, lepoa ja vapautta valita oman mielensä mukaan. Se voi myös olla ahdistavaa ja masentavaa kaipuuta toisen ihmisen seuraan, tyydyttävän vuorovaikutuksen puutetta tai heikkoa itsetuntemusta." – Kotiliesi

17.06.2019 –
Kaisa Tanskanen

Avun pyytäminen voi hävettää, jopa pelottaa nuorta. Siksi yksikin kokemus torjutuksi tulemisesta
voi olla kohtalokas. On mahdotonta tietää, kuinka moni nuori on lannistunut apua hakiessaan ja
jatkaa yksin selviytymistä.

26.04.2019 –
Tuula Colliander

Se on suuri lupaus, joka velvoittaa. Ajattelen, että voimmeko sen ääneen lausua. Onko meistä lunastamaan sitä?

25.04.2019 –
Heidi Rouhiainen

Keskuudessamme elää näkymätön joukko ”salaa syrjäytyneitä” nuoria aikuisia, joiden mieli ei kestä kilpailuyhteiskunnan paineita. He pärjäävät ulkoisesti, mutta ovat henkisesti aivan lopussa.

21.03.2019 –
Emma Lindegren

Tulinko oikeaan paikkaan? Onko kriisini tarpeeksi iso? Entä jos vien jonkun toisen apua kipeämmin tarvitsevan paikan? Pitäisikö olla masentuneempi? Voinko tulla, vaikka jaksan yhä sinnitellä töissä?

13.02.2019 –
Maria Rakkolainen

Työ yksinäisyyden vähentämisen Näkemys-ohjelman parissa on ravistellut sellaisia itsestäänselvinä pidettyjä käsitteitä kuin ystävällisyys ja ystävyys. Miten oikein voisi ystävystyä? Miten ystävyys alkaa?

17.01.2019 –
Heidi Rouhiainen

Täydellisyyden tavoittelu on ansa, johon yhä useammat nuoret aikuiset lankeavat. Milloin itsensä kehittäminen muuttuu pakkomielteiseksi suorittamiseksi?

19.12.2018 –
Tuula Colliander

Jokainen meistä on joskus kokenut olonsa yksinäiseksi, jopa toivonut saavansa olla hetken yksin. Hetkittäinen, vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden omien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn.

14.12.2018 –
Jenny Julkunen

Yksinäisyys on viime aikoina puhuttanut mediassa. Yksinäisyys herättää monenlaisia mielikuvia ja stereotypioita yksin koulunpihalla kiveä potkivasta lapsesta sadan kissan kanssa asustavaan erakkoon. Usein yksinäisyys ei kuitenkaan näy päällepäin.

15.06.2018 –
Maria Rakkolainen

Muistatko sitä lapsena koettua tunnetta vatsapohjassa, kun aamulla silmiä avatessa muistit, että on syntymäpäiväsi tai jouluaatto? Kun nuorena silmäilit välitunnilla ihastustasi? Tai menit huvipuistoon, istuit sen ensimmäiseen laitteeseen ja hymyilit odotukselle, että hui, kohta lähtee ja lujaa!

17.04.2018 –
Maria Rakkolainen

Muistan, kun olin pienenä äitini kanssa kaupan parkkipaikalla ja vanhalla naisella oli mustat vaatteet, hattu ja huntu kasvoillaan. Äitini vastasi uteluuni, että se oli suruhuntu. Merkki siitä, että nainen oli menettänyt läheisensä. Se herätti minussa hämmennystä, mutta myös kunnioitusta.

27.02.2018 –
Jenny Julkunen

Tapasin taannoin ihmisen. Hän pohti – monen meistä tavoin – kysymystä siitä, kuka ja minkälainen hän on. Hän kertoi olleensa lähestulkoon koko elämänsä yksin.

23.11.2017 –
Jenny Julkunen

Satoi vettä, kaatamalla. Työmatkapyöräilijän unelma. Ei auttanut muu kuin sonnustautua kokovartalo-goretexiin ja hypätä reippaasti satulan selkään.

04.10.2017 –
Maria Rakkolainen

Yksinäisyys voi tulla elämään pakottavana kokemuksena lapsuudesta ja nuoruudesta asti. Se voi myös hiipiä kuin varas salakavalasti elämäämme, siten että yhtäkkiä vain huomaamme sen asettuneen asumaan. Ei-toivottu vieras, mutta siinä se sitten on. Vaatien yhä enemmän huomiotamme.

02.10.2015 –
Henrietta Grönlund

Luottamus on ollut tämän vuoden sana. Se on nostettu keskeiseksi tekijäksi hallitusneuvotteluissa, taloustilanteessa ja yhteiskuntasopimuksessa.

03.06.2015 –
Henrietta Grönlund

Myötätunto on ollut kova juttu HelsinkiMissiossa jo muutaman vuoden. Arkimerkitykseltään tuttu asia avaa vallankumouksellisia näköaloja, kun siihen perehtyy.

Visa mer ›