×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy

”Ihminen kohdataan sellaisena kuin hän on” – Aggredi auttaa irtautumaan väkivaltarikollisuudesta

#Myötätuntouutisia

”Ihminen kohdataan sellaisena kuin hän on” – Aggredi auttaa irtautumaan väkivaltarikollisuudesta

Kuva: Jani Laukkanen

– Tässä työssä keskeistä on sopiva persoona – jolla on ihmiskuva, jossa jokaista arvostetaan ja kunnioitetaan, Poliisin hopeisella ansiomitalilla palkittu Petri Salakka painottaa. Miehen monipolvinen työpolku on antanut eväät niin HelsinkiMission väkivaltatyön päällikön pestiin kuin Aggredi-menetelmän kehittämiseen.

Sosiaaliala ei kuulunut nuoren Petri Salakan ammatinvalintasuunnitelmiin. Hän halusi kokiksi. Ravintolakokin paperit hän hankki oppisopimuskoulutuksella Loimaalla.  

Ruuanlaittointoa ei kuitenkaan oikein riittänyt ammatiksi asti. Uutta potkua elämään hän läksi hakemaan Helsingistä.

– Siellä pyörin punkkariporukoissa tyttöystäväni kanssa. Hän näki ilmoituksen, jossa Aseman Lapset ry. haki vapaaehtoisia nuorisokahvilaan. Lähdin mukaan parisuhteen säilyttämiseksi, Salakka myöntää.

Asiaa avitti myös Loimaalla joskus vieraillut, kahvilatoimintaa käynnistävä Olavi Sydänmaanlakka.

– Hän muisti minut, ja lähdin auttamaan kahvilan remontissa. Parisuhde päättyi, mutta Walkersiin jäin, ensin vapaaehtoisena ja myöhemmin palkattuna.

Ensikosketus kahinointiin

Maahanmuuttoaalto toi 90-luvulla värikästä nuorisoa eri puolille Helsinkiä. Maahanmuuttajat olivat rautatieasemalla, kantasuomalaiset hopparit citykäytävässä. Oikeiston nousu lisäsi skinheadien määrää. Valtataistelu synnytti alituista kahinointia.

Walkersin porukka selvitti ristiriitoja ja väkivaltatilanteita niin kahvilassa kuin kaduilla. Tilanteen rauhoittamiseksi perustettiin myös Non Violence -ryhmä, jonne koottiin ryhmittymien pahimmat tappelupukarit – toimimaan ja kantamaan vastuuta yhdessä.

– Kahvilatoiminnan päätyttyä 1999 siirryin Non Fighthing Generation (NFG) -toimintaan. Entisen katutyön lisäksi mukaan tulivat kouluihin suunnattu tunnekasvatus ja aggression hallinta, Salakka kertoo.

Kiinnostuksesta turvallisuusalaan hän oli kouluttautunut myös henkivartijaksi. Työtarjous toimia Lähi-idässä lentokenttäkuljetusten turvaamiseksi sai pohtimaan omaa kutsumusta.

– Täyttyisikö tarpeeni suojella heikoimpia heittäytymällä luotien eteen minulle ”merkityksettömien” ihmisten puolesta? Ei.  

Toisaalta myös suhde järjestötoimintaan oli tullut tiensä päähän.

– NFG:ssä homma läksi lapasesta pyörittäessäni välillä jopa 40 hengen porukkaa aamusta iltaan. Sitten tuttu nuorisopoliisin päällikkö järjesti homman Pasilan poliisiin vartijaksi. Siellä totesin, ettei virkamiesjuttukaan ole minua.

Mutta sosiaaliala veti puoleensa. Salakka oli saanut tuntumaa lastensuojeluun kouluttaessaan alan työntekijöitä pehmeässä itsesuojelulajissa, jossa hallitaan aggressiotilanteita vahingoittamatta hyökkääjää.

– Sitä myötä pääsin lastensuojelun keikkatyöläiseksi muun muassa nuorten päihdearviointiyksikköön. Nykyään se ei onnistuisi ravintolakokin koulutuksella, Salakka naurahtaa.

Koska homma tuntui omalta, hän kouluttautui sosionomiksi.

Aggredin alkuaskeleet väkivallan tekijöiden auttajana

2000-luvun alussa kuvaan astui jälleen HelsinkiMission nuorisopalveluiden johtajaksi päätynyt Sydänmaanlakka. Nuorisopoliisi oli toivonut häneltä yhteistyötä nuorten rikoksentekijöiden kohtaamiseen.

– Olkku soitti ja kysyi, lähtisinkö kehittämään heille jotain, Salakka muistelee.  

Aluksi toimintaa kokeiltiin pelkästään maahanmuuttajanuorten kanssa, mutta laajennettiin pian muihinkin nuoriin. Hiljakseen mukaan otettiin myös aikuisia. Myös alkuperäisestä uhrien kanssa työskentelystä luovuttiin ja keskityttiin nimenomaan väkivallan tekijöihin, joille ei ollut tarjolla minkäänlaista tukea. Aggredi-brändin aihio syntyi ja toiminta käynnistyi vuonna 2006.

Asiakkaiden joukossa oli ollut myös rikollisjengeistä irtaantuneita. Heidän tukemisensa vahvistui Keskusrikospoliisin vuonna 2018 aloittaman irtautujatoiminnan myötä, johon Aggredi läksi mukaan sopimuskumppanina.

– Ja irtautujien uuden alun tukeminen vahvistuu edelleen, Salakka painottaa.  

Kehitykseen on liittynyt myös toiminnan valtakunnallistuminen. HelsinkiMission luoman mallin pohjalta eri organisaatiot tekevät nyt työtä samanlaisin periaattein Kuopiossa, Turussa, Porissa, Tampereella ja Lahdessa.

Menetelmästä kiinnostuneet voivat perehtyä siihen verkosta löytyvästä kirjasta Aggredi - menetelmä.

Ainutlaatuinen Aggredi

Kansainvälistäkin huomiota saanut Aggredi on monessa mielessä ainutlaatuinen.

– Suomessa väkivallankatkaisuohjelmia on tehty perinteisesti viranomaisvetoisesti. Se, että olemme järjestöpuolen toimija, takaa puolueettoman lähtökohdan: meillä ei ole viranomaisvelvoitteita emmekä edusta kontrollia. Tämä mahdollistaa luottamuksellisuuden ja laajan keskustelumaaston. Asiakas ei saa tästä taloudellista tai muutakaan aineellista hyötyä. Kaikki perustuu hänen haluunsa irtautua rikollismaailmasta, Salakka kuvaa.

Asiakkaista ei kerätä ennakkotietoja. Ihminen kohdataan sellaisena, kun hän on ja haluaa olla.

– Siitä saadaan toistuvasti positiivisesta palautteesta: ei katsota menneeseen vaan siihen, mihin ollaan menossa.

Jokaisella tulijalla on omat syynsä. Pohjana ei juuri koskaan ole väkivaltaongelma.

– Väkivalta on osa tuota kulttuuria, jonkinlainen työkalu. Ongelmana ovat sen seuraamukset.

Niitä vältetään välttämällä väkivaltarikoksia. Mutta siihen ei ehkä ole keinoja omasta takaa.

– Väkivaltarikollisen leima on vahva, jengiläisyyden vielä vahvempi. Rikollisyhteisössä jengi on koko elämä. On vaikea irrottautua – koska muuta sosiaalista ympäristöä ei ole.

– Aggredissa haetaan yhdessä selvyyttä lähtötilanteeseen ja pyritään väkivaltarikosten vähenemiseen ja lopulta loppumiseen. Lähes aina mukana on myös irtautujan lähipiiriä. Käsillä on yhteinen huoli: mitä tapahtuu, onko vastassa jotain uhkaa?

Keskeistä on nähdä asiakas eri rooleissa, ei vain väkivaltarikollisena.

– Jos identiteetti on rikollismaailmassa, myös käytös on sen mukaista. Tavoitteena on, että asiakas näkee itsekin itsensä uudesta identiteetistä käsin – vaikkapa perheenisänä tai opiskelijana. Sen myötä väkivallan merkitys vähenee.

Vastaavaa tarjontaa on vähän. Salakan mukaan kuntouttava tuki on yhteiskunnallisessa keskustelussa edelleen toissijaista, yleensä edetään rangaistukset edellä.

– Ainutlaatuista onkin Keskusrikospoliisista löytyvä ymmärrys auttaa rikollisista jengeistä irrottautumisessa ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä, koska se ehkäisee uusia rikoksia, Salakka kiittelee.

HelsinkiMission Aggredissä kohdataan vuodessa keskimäärin 100–150 asiakasta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan hyöty on suurinta, kun käyntikertoja on vähintään 20. Tällöin asiakkaista kolme neljästä lopettaa väkivaltarikokset.

Positiivista palautetta on myös Aggredin maine vankiloissa: suuri osa irtautujista löytää mukaan toisten vankien, ei viranomaisten kautta.

Yksi lause voi olla käänteentekevä

Toimintaa ovat koko ajan muokanneet globaalit, ajankohtaiset ilmiöt: koulusurmat ja niiden uhkaajat, Syyria, väkivaltainen radikalisaatio. Viime vuosien selkein muutos on katujengien aseman voimistuminen – pysyvästi, Salakka uskoo.

– Sen myötä väkivalta raaistuu, ja tuliaseiden käyttö lisääntyy. Katujengien tekemän väkivallan kynnys on alhainen, eikä käytössä ole moraalikoodistoa: aseellisia yhteenottoja tapahtuu julkisilla paikoilla, vaikkapa pikaruokaravintolan parkkipaikalla, jolloin kuka tahansa sivullinenkin on vaarassa.

Petri Salakka on tehnyt työtä neljällä vuosikymmenellä – ennen kaikkea persoonallaan. Sen täytyy olla kuluttavaa. Miten kaiken jaksaa?

– Siten, ettei tämä ole minulle työtä vaan elämäntapa, intohimo, hän paljastaa. 

– Työskentelyt epätoivoisessa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden kanssa, joilla on uskallusta hakea muutosta, ovat korvaamattomia kokemuksia. Vaikka elämä on kuinka sekaisin, yksikin tapaaminen voi olla merkityksellinen, jopa yksi lause käänteentekevä. Se luo uskoa työn merkityksestä. Entisen asiakkaan kuulumiset sykähdyttävät aina.

– Voimia tuo sekin, etten kasaa itselleni pettymyksiä. Jos en johonkin pysty vaikuttamaan, se on hyväksyttävä. Toki yhteiskunnan vallitsevat asenteet asiakkaitamme kohtaan turhauttavat. Vahvat leimat vaikuttavat pitkään.

Maaliskuussa poliisi myönsi Petri Salakalle siviilihenkilölle melko harvinaisen Poliisin hopeisen ansiomitalin.

– Se oli hämmentävää. Olemme olleet 16 vuotta alan vahvimmin tutkittuja ja kansainvälistä tunnustusta saaneita toimintoja, mutta yhtään palkintoa tai tunnustusta emme ole yhteiskunnalta saaneet. Aina ne ovat menneet jonnekin muualle, toki täysin ansaitusti. Nyt sitten korkeimmalta mahdolliselta taholta…

Mitali myönnettiin Salakalle ”ansiokkaasta ja pitkästä työstä väkivallan ja rikollisuuden ennalta estämisen parissa sekä tunnustuksena poliisin hyväksi tekemästä työstä”. Sillä on merkitystä myös koko Aggredi-toiminnalle.  

Keskusrikospoliisin päällikkö, poliisineuvos Robin Lardot ojensi Poliisin hopeisen ansiomitalin HelsinkiMission väkivaltatyön päällikkö Petri Salakalle. Mitali on kiitos myös Aggredi-verkostolle.

Tilaa #Myötätuntouutisia-uutiskirje

Tilaa #Myötätuntouutisia-uutiskirje

 

Tilaamalla sähköisen uutiskirjeemme saat uusinta tietoa HelsinkiMission toiminnasta ja auttamistavoista. Voit milloin tahansa perua viestinnän.

Uutiskirjeen tilaajan tiedot tallennetaan HelsinkiMission asiakasrekisteriin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille toimijoille.

Kiitos tilauksesta!

Saat uutiskirjeen jatkossa sähköpostiisi.