Yritykset etsivät jatkuvasti organisaation ja ihmisten mahdollisuuksia kehittyä. Vuosien varrella olen ollut mukana toteuttamassa monenlaisia työyhteisön kehittämisen selvityksiä. On kyselty, haastateltu, keskusteltu ja kehitetty sitoutumista organisaatioon, tavoitteisiin ja asiakkaaseen. On arvioitu motivaatiotekijöitä, työhyvinvointia ja johtamista, työterveyden ja kannustamisen sekä arvojen ja kulttuurin näkökulmista, pulssina ja isommin

Syke nousee ja sormet tuntuvat kylmiltä. Hörppy vettä ja mikrofoni auki, näkyykö esitys? Mitäköhän mielipiteistäni ajatellaan, kutsutaanko tänään mukaan lounaalle? Uransa alussa oleva työntekijä polskii paineiden ja odotusten aallokossa. On intoa ja innostusta työelämästä, mutta myös pelkoa osaamisen riittävyydestä ja jännitystä siitä, löytääkö oman paikkansa.

Työelämän yksinäisyys 2022 -barometri maalaa huolestuttavia kuvia työelämässä koetusta yksinäisyydestä. Heitimme pallon työhyvinvoinnin ja yksinäisyyden asiantuntijoille ja kysyimme, mitä ajatuksia barometri herättää.

Istun akateemisessa juhlapöydässä mieheni avecina vieressäni arvovaltainen kutsuvieras, silloinen valtiovarainministeri. Hetken aikaa muiden kanssa juteltuaan hän kääntyy lämpimästi ja uteliaasti puoleeni: ”Kukas sinä olet?” Häkeltyen kerron nimeni jatkaen: ”Olen hänen kanssaan”, osoittaen miestäni, ”hänen seuralaisensa.” Soperran jotain mieheni työtehtävästä ja roolista juhlapuhujana. Väistän huomiota mieheni selän taakse. Turvassa, huokaisen mielessäni, kunnes kuulen: ”Niin, niin”, ministeri vastaa edelleen lempeästi hymyillen, ”Mutta, kuka sinä olet?” Mieleni lyö tyhjää. Kerron mitä opiskelen ja roolistani ylioppilaskunnan hallituksessa. Keskustelu välillämme tyrehtyy nopeasti, mutta kysymys ja sen aiheuttama tunne jää pyörimään mieleeni.

Tuoreen Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrin mukaan joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työyhteisössään.

Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia myös organisaatioiden sisällä. Työelämässä myönteinen toiminta huomataan, ja myönteisyyttä pidetään toivottavana ja vallitsevana piirteenä. Silti pimentoon voi jäädä paljon: joko jotain ei haluta näyttää, tai jotain ei haluta huomata.

Voi tuntua ehkä yllättävältä kuulla Alkon puhuvan yksinäisyydestä. Mitä tekemistä alkoholia myyvällä yrityksellä on tällaisen asian kanssa? Itse asiassa paljonkin, sillä myös meillä työskentelee ihmisiä, jotka kokevat itsensä usein yksinäiseksi. 

Palautekulttuuri ja tiedolla johtaminen ovat työelämässä tuttuja termejä. Mutta mitä tapahtuu, kun nämä kaksi yhdistetään? − Syntyy palautetietoinen työkulttuuri, joka perustuu vahvaan yhteistyöhön ja osallistavaan vuorovaikutukseen. Siinä jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi.

Yksinäisyys työelämässä ei ole uusi ilmiö, mutta siitä keskusteleminen on uutta. Se on tullut näkyväksi osaksi työelämää viimeistään koronapandemian myötä.

Elämme poikkeuksellisia aikoja, joiden myötä yksinäisyydestä on tullut kollektiivinen kokemus suomalaisille. Yksinäisyyttä koetaan entistä enemmän myös työpaikoilla.