Pakko vain pärjätä? – Työyhteisöjen on aika välittää nuorten työyksinäisyydestä

Yhä useampi nuori työntekijä kokee työpäivänsä aikana olevansa yksin – ei vain fyysisesti, vaan myös sosiaalisesti ja emotionaalisesti. Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus kertoo huolestuttavan viestin suomalaisesta työelämästä: työyksinäisyys koskettaa erityisen paljon nuoria.

Työyksinäisyys ei tarkoita pelkästään sitä, ettei kahvitauolla ole juttuseuraa. Se on kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon eikä ole merkityksellinen osa työyhteisöä. Pitkittyessään yksinäisyys lamaannuttaa ja heikentää työhyvinvointia, sitoutumista ja työkykyä.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on muistuttanut, että suomalaisissa työyhteisöissä tarvitaan nyt ennen kaikkea toivoa. Toivoa tarvitaan puheissa, mutta ennen kaikkea teoissa. Se syntyy siitä, että työyhteisöissä päätetään tietoisesti rakentaa yhteenkuuluvuutta.

Nuorille työntekijöille työyhteisö on usein ensimmäinen paikka, jossa rakennetaan ammatillista identiteettiä ja tunnetta omasta merkityksestä. Jos kokemus on yksinäinen, seuraukset voivat heikentää sosiaalista työkykyä ja leimata ammatillista identiteettiä. Pahimmillaan työyksinäisyys uuvuttaa ja voi johtaa jopa työelämästä vetäytymiseen. Siksi työyksinäisyys ei ole yksilön ongelma, vaan koko työyhteisön ja johtamisen kysymys.

Ratkaisuja on kuitenkin jo olemassa. HelsinkiMission Work to Belong -ohjelma tukee työyhteisöjä rakentamaan kulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee kuuluvansa joukkoon. Ohjelmassa viime vuonna kehitetty Mielenterveystalon Välittävä työyhteisö -työkalu tarjoaa työpaikoille konkreettisia keinoja tunnistaa yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta arjen työssä. Usein ratkaisut ovat yllättävän yksinkertaisia: aktiivista mukaan ottamista, rohkaisevaa palautetta, tilaa epämuodollisille kohtaamisille sekä esihenkilöitä, jotka varmistavat, että jokainen työntekijä tulee nähdyksi ja kuulluksi.

Myös kansainvälinen viesti on selvä. Maailman terveysjärjestö WHO nosti vuonna 2025 yksinäisyyden globaaliksi kansanterveyden haasteeksi ja korosti yhteisöllisyyden vahvistamista keskeisenä ratkaisuna. Suomessa sama tavoite näkyy Osallistujien Suomi -toimenpideohjelmassa, joka pyrkii vahvistamaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Työpaikat ovat yksi tärkeimmistä paikoista, joissa tämä muutos voidaan tehdä. Työyhteisöjen ei tarvitse odottaa uusia ohjelmia tai hankkeita. Yhteenkuuluvuutta voidaan rakentaa jo nyt: johtamalla kohtaamisia, ottamalla ihmiset mukaan ja tekemällä tilaa aidolle vuorovaikutukselle.

Työyksinäisyys kasvaa, mutta sen suunta voidaan kääntää. Päättämättömyyskin on päätös – siksi suomalaisessa työelämässä on nyt päätettävä, ettei yksikään nuori jää työyhteisössään yksin.

Kirjoittajat työskentelevät HelsinkiMissiossa, Maria Lähteenmäki yksinäisyystyön päällikkönä ja Anna-Kaisa Harju ohjelmapäällikkönä.