Aggredi 20 vuotta: väkivallan kierre katkeaa luottamuksella, eikä turvajärjestelyjä tarvita

Tänä vuonna 20 vuotta täyttävässä Aggredissa uusi asiakas saa kätellä työntekijää ja tarttua kahvikuppiin. Kahdessa vuosikymmenessä luottamukseen perustuva työ on osoittanut, että myös vakavasta väkivallasta voi irtautua.

Kun uusi asiakas tulee sisälle Aggredin toimistoon Helsingin Hämeentiellä, vastaan ottavat pehmeät nahkasohvat, kotoisat matot, joukko viherkasveja ja moikkailevat ihmiset.

Aggredi on paikka, jossa kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneitä autetaan irti väkivallasta. Homma etenee siten, että työntekijä – vaikkapa huolettoman sporttisiin vaatteisiin pukeutunut väkivaltatyön erityisasiantuntija Kriko Huhta – kättelee asiakasta, esittäytyy ja kysyy, maistuisiko kahvi.

– Useimmiten vastaus on kyllä, ja niinpä lähdemme yhdessä keittiöön. Silloin menen edeltä ja käännän asiakkaalle selkäni, Huhta kuvaa.

Tässä olemme yhden Aggredin erikoisuuden äärellä.

Toimistossa ei nimittäin ole hätänappeja, vartijoita eikä pöytiä asiakkaan ja työntekijän välissä. Kaikkia ihmisiä kohdellaan yhtä kunnioittavasti riippumatta siitä, millaista väkivaltaa he ovat elämässään käyttäneet.

Työntekijät tietävät aluksi uudesta asiakkaasta vain sen, että tällä on halu päästä irti väkivallasta. Hän saa viikoittaisissa tapaamisissa kertoa menneisyydestään mitä haluaa. Asiakkaan oma totuus on se, millä on näillä sohvilla merkitystä.

– Emme koskaan sano, että älä puhu paskaa, Huhta sanoo.

Joku asiakas on kiteyttänyt, että Aggredissa häntä kohdellaan kuin ihmistä.

Apua niille, joita kukaan muu ei auta

Aggredi täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Se on nykyään 11 paikkakunnalla toimiva menetelmä, josta on tehty lukuisia tutkimuksia ja joka toimii yhteistyössä keskusrikospoliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Monet asiakkaista tulevat niiden kautta. Asiakaskuntaan kuuluu kaikenlaisia ihmisiä järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautujista joukkosurmaa suunnitteleviin nuoriin. Osa käy Aggredissa aluksi vankilasta käsin.

Toiminnan alkusysäys tuli nuorisopoliisilta vuonna 2005. Silloin Helsingin keskustan liepeillä pyöri nuorisojengi, joka tehtaili rikoksia. Poliisi halusi apua sen kanssa.

Haasteen ottivat vastaan HelsinkiMissiossa tuolloin työskennellyt Olavi Sydänmaanlakka ja hänelle Walkers-nuorisokahvilahommista tuttu Petri Salakka. HelsinkiMission alle asettunut Aikalisä-hanke sai rahoituksen vuoden 2006 alusta. Mukaan tuli myös perheväkivaltatyössä meritoitunut Huhta.

Aikalisän idea oli auttaa nuoria aikuisia irti katu- tai perheväkivallasta. Se auttoi aluksi myös uhreja. Nopeasti työ kuitenkin opetti, että että juuri katuväkivallan tekijät olivat niitä, joille ei ollut tarjolla mitään muuta apua. Perheväkivaltaan syyllistyneille oli, samoin uhreille.

– Melkein kaikki väkivallantekijät ovat itse myös uhreja, nykyisin Aggredin valtakunnallisen väkivaltatyön päällikkönä toimiva Petri Salakka huomauttaa.

Niin syntyi nykyinen linja: Aggredi auttaa kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöitä irti väkivallasta eikä ota asiakkaikseen seksuaalirikollisia tai niitä, jotka olivat syyllistyneet ensisijaisesti lähisuhdeväkivaltaan. Se tekee työtä niin, että kaksi työntekijää kohtaa yhden asiakkaan kerrallaan. Ideana on saada monenlaisia näkökulmia keskusteluun.

Luottamus on avainsana

Aggredi on ollut huikea menestys. Asiakkaista 75 prosenttia pääsee irti väkivallasta käytyään Aggredi-prosessin läpi, ja keskeyttämisprosentti on pieni. ”Prosessi” tarkoittaa säännöllisiä tapaamisia työntekijöiden kanssa, ja se kestää kestää yksilöllisen ajan, usein puolesta vuodesta vuoteen.

– Me ei käännytetä ketään väkivallattomaksi, vaan jonkinlainen motivaatio muuttua pitää olla valmiina. Me pyrimme vain kiinnittämään asiakkaan tähän prosessiin, Kriko Huhta selittää.

Se tapahtuu puhumalla pitkälti muista asioista kuin väkivallasta.

– Tavoitteena on se, että väkivalta vähenee tai loppuu. Pysyvään muutokseen tarvitaan se, että asiakkaan identiteetti muuttuu väkivaltarikollisesta sellaiseksi, joka ei ole sidoksissa rikolliseen maailmaan.

Jotta homma onnistuu, asiakkaan on luotettava työntekijöihin. Tässä auttaa kunnioituksen lisäksi se, että laki ei velvoita työntekijöitä kertomaan viranomaisille sellaisista rikoksista, jotka ovat tapahtuneet menneisyydessä. Mitään ei muutenkaan kirjata ylös, ja tämä kerrotaan myös asiakkaalle.

Petri Salakka muistelee muuatta alkuvaiheen asiakasta, jonka aggredilaiset tiesivät olleen mukana rikoksessa.

– Hän oli hyvin yllättynyt, että tapaamisen jälkeen häntä ei ollutkaan poliisiauto odottamassa, Salakka sanoo.

Kokemus levisi rikollisten puskaradiossa ja loi perustan Aggredin hyvälle maineelle. Toiminta tunnetaan nykyään niin hyvin, että osa asiakkaista hakeutuu sinne itsenäisesti, suoraan kadulta.

Oma kieli auttaa avautumaan

Aggredi sai nykyisen nimensä vuonna 2010. Kolme vuotta sen jälkeen toiminta sai Raha-automaattiyhdistyksen tuotoista vakiintuneen rahoituksen, joka takasi jatkuvuuden.

Vuonna 2015 menetelmän maine oli kiirinyt ympäri Suomen, ja Aggredi-verkostoon liittyi ensimmäinen uusi paikkakunta: Kuopio. Viisi vuotta sen jälkeen Aggredi laajeni kolmelle uudelle paikkakunnalle, joista yksi oli Turku. Siellä toiminta aloitti Varsinais-Suomen Sininauha ry:n alaisena.

Väkivaltatyön asiantuntija Heidi Lindevall on ollut Turun Aggredissa töissä pari vuotta. Hän puhuu samaan sävyyn kuin kollegansa Helsingissä: oleellista on se, että aggredilaiset eivät ole viranomaisia vaan asiakkaan kanssa samalla tasolla. Siksi työ tuntuu turvalliseltakin.

– Meiltä ei saa rahaa eikä lausuntoja, ja asiakas käy täällä vapaaehtoisesti. Se vaikuttaa siihen, millaisia tuloksia saadaan, hän uskoo.

Lindevall aloittelee parhaillaan Aggredi-työtä myös omalla äidinkielellään ruotsiksi. Toistaiseksi ruotsinkielisiä asiakkaita on Turussa vielä vähän, mutta Lindevall uskoo heidän lisääntyvän. Hän on jo kääntänyt materiaaleja ruotsiksi. Työ sinänsä ei eroa suomenkielisten kanssa tehtävästä työstä, paitsi että hän tekee sitä toistaiseksi ilman paria.

– Jos työ ruotsiksi laajenee, saamme toivottavasti siihen oman rahoituksen, Lindevall visioi.

Hän pitää tärkeänä, että ruotsinkieliset väkivaltaan syyllistyneet saisivat käydä tilannettaan läpi äidinkielellään. Omalla tunnekielellä on helpompi puhua asioista, jotka usein liittyvät paljonkin tunteisiin.

– Paljon asioita jää sanomatta, jos kielitaidossa on puutteita. Äidinkielen käyttäminen tekee ilmapiiristäkin rennomman, Lindevall sanoo.

Kuka tahansa kykenee väkivaltaan

Oikeastaan väkivallan lopettaminen on yksinkertaista, sanoo Petri Salakka.

– Otetaan tyyppi ja poistetaan tarve väkivallalle. Sitten otetaan seuraava ja poistetaan tarve väkivallalle, hän kuvaa.

Salakka viittaa siihen, että väkivallalle on aina syy. Se ei ehkä ole yleisesti hyväksytty, mutta syy se on: joku voi käydä toisen kimppuun, koska tämä ”kerjäsi sitä” tai ”loukkasi minun kunniaani”. Väkivaltaa käyttävät ovat usein eläneet koko elämänsä ympäristössä, jossa ongelmat ratkotaan nyrkein.

Salakka sanoo, että työvuosien myötä väkivallasta on kadonnut kaikki mystisyys. Hän uskoo, että kuka tahansa on siihen kykeneväinen, kunhan syy on tarpeeksi painava.

– Väkivalta on osa ihmisyyttä. Se on auttanut meitä lajina myös selviytymään, hän huomauttaa.

Toimintamallien muuttaminen vaatii itsereflektiota, sosiaalisten piirien vaihtamista ja käytännöllisiä järjestelyjä. Aggredissa saa apua tähän kaikkeen.

Tarvittaessa Aggredin työntekijä auttaa ihan konkreettisesti vaikkapa osallistumalla palavereihin sosiaalityöntekijän kanssa ja puhumalla asiakkaan puolesta viranomaisille. Aggredissa tiedetään hyvin, että vaikka asiakas itse on valmis irtautumaan väkivallasta, yhteiskunta kyllä muistuttaa menneisyydestä mielellään.

– Haluamme tuoda myös asiakkaidemme verkostolle esiin sitä, että nämä ihmiset ovat muutakin kuin väkivallantekijöitä, Kriko Huhta sanoo.

Naisasiakkaat epäilevät pidempään

Aggredin asiakkaista yli 90 prosenttia on miehiä. Poikkeus on Kanta-Häme, jossa Aggredi-työtä on tehty nyt reilut kaksi vuotta Kanta-Hämeen Ensi- ja turvakoti ry:n alaisena. Siellä yli puolet asiakkaista on naisia. Syynä ovat Hämeenlinnan kaksi naisvankilaa, joista Aggrediin ohjautuu asiakkaita.

Väkivaltatyön asiantuntija Emilia Koskinen tietää, että ihmisiä kiinnostaa, miten naisten tekemä kodin ulkopuolinen väkivalta eroaa miesten tekemästä. Hänellä on heille tylsiä uutisia: ei se juuri eroa.

– Monella on päihdetausta, ja naiset toimivat aseiden kanssa ja velanperijöinä siinä missä miehetkin. Jengimaailmassa he voivat olla merkittävissä rooleissa taustavaikuttajina, hän sanoo.

Aggredin menetelmä toimii niin ikään naisten kanssa yhtä lailla kuin miestenkin. Mutta yksi ero on: Koskinen sanoo, että naisten kanssa luottamusta pitää rakentaa pidempään. Useimmilla on erilaisia haavoittavia kokemuksia, jotka lisäävät epäilyksiä toisia naisia ja viranomaisia kohtaan. Kanta-Hämeen toimipisteessä molemmat kaksi työntekijää ovat naisia.

– Monilla naisilla on kokemuksia seksuaaliväkivallasta ja haasteita oman seksuaalisuuden ja kehonkuvan kanssa. Työntekijän on erityisesti naisten kanssa ymmärrettävä traumojen vaikutuksia ja osattava rakentaa turvallinen ilmapiiri, jotta luottamus syntyy. Mutta sitten kun se syntyy, naiset kyllä kiinnittyvät prosessiin voimakkaasti, Koskinen kertoo.

Yleensä Aggredi-työtä tehdään kasvokkain joko vankilassa tai olohuonemaisella toimistolla, mutta Hämeenlinnassa joidenkin naisten kanssa tavataan myös etänä. Tämä johtuu siitä, että he ovat vankilasta vapauduttuaan muuttaneet takaisin kotipaikkakunnalleen eivätkä kuitenkaan halua vaihtaa Aggredin toimipistettä tai työntekijöitä.

– Etätapaamiset onnistuvat, koska olemme aikaisemmin tavanneet kasvokkain ja luottamus on jo syntynyt, Koskinen uskoo.

Hänelle juhlahetkiä ovat kaikki ne, kun prosessi onnistuu: asiakkaat alkavat nähdä itsensä työntekijöinä, opiskelijoina tai perheenäiteinä.

– He saavat rooleja, joihin väkivalta ei enää istukaan.

Yhä nuoremmat haluavat väkivallasta eroon

Jokainen kohtaaminen opettaa lisää väkivallasta ja ihmisestä. Siksi työ on Petri Salakan ja Kriko Huhdan mielestä kiinnostavaa vielä parinkymmenen vuoden jälkeen.

Tällä hetkellä Helsingin Aggredin väkivaltatyöntekijät opettelevat kansainvälisten nuorten todellisuutta, jossa verkostot ovat maailmanlaajuiset.

– Nykyisissä niin sanotuissa katujengeissä uutta on se, että monet niiden jäsenet tulevat yhteisöllisistä kulttuureista. Heidän kunniakäsityksensä on laaja, ja kostontarve saattaa ulottua perheenjäseniin, Salakka sanoo.

Väkivalta on katujengeissä hänen mukaansa myös impulsiivisempaa ja raaempaa kuin vanhoissa moottoripyöräjengeissä. Katujengeistä irtautuminenkin on vaikeampaa. Se johtuu siitä, että ne muodostuvat oman asuinpaikan perusteella.

– Prätkäjengistä, jolla on talli Tuusulassa, pääsee eroon siten, ettei mene enää Tuusulaan. Mutta mitäs teet, jos koko perheesi ja kaikki kaverisi asuvat sillä alueella, joka houkuttelee sinua väkivaltaan, Salakka kysyy.

Siihen ei Aggredissakaan ole vielä keksitty vastausta.

Selvää kuitenkin on, että yhä nuoremmat haluavat myös väkivallasta eroon. Nykyään Aggredi on suunnattu ensisijaisesti 18–49-vuotiaille – Satakunnassa ja Pohjois-Suomessa sitä vanhemmillekin – mutta asiakaskunta on nuorentunut vuosien varrella niin Turussa kuin Helsingissä. Vantaan Myyrmäkeen perustettiin kaksi vuotta sitten lähiösali Gettogymi, joka on Aggredi-toimintaa nuoremmalle asiakaskunnalle. Siellä hyödynnetään nuorityön menetelmiä, tarjotaan valmennusta eri kamppailulajeihin ja ehkäistään samalla 13–29-vuotiaiden väkivaltakäyttäytymistä.

Petri Salakka ennustaa, että Aggredin työn laajenemiselle nuorempaan ikäluokkaan on tulevaisuudessa lisää tarvetta. Rikollismaailma näkyy jo monen koululaisen elämässä, ja sitä ihaillaan.

– Kouluissa kaupataan vapea ja siellä syntyy huumausainekaupasta tuttuja velkasuhteita. Nuoria myös käytetään yhä enemmän rikolliseen toimintaan, koska heillä ei ole rikosoikeudellista vastuuta, Salakka tietää.

Aggredi säästää rahaa ja henkiä

Petri Salakka ja Kriko Huhta ovat ylpeitä siitä, mitä Aggredi on saanut aikaan. Paitsi että menetelmän avulla on tuettu valtava määrä ihmisiä irti rikollisuudesta, eri paikkakunnilla toimiva työryhmä on kasvanut arvostetuksi asiantuntijaverkostoksi.

– Minulle Aggredi on kuin oma lapsi, joka on nyt lähtenyt lentoon, Salakka kuvaa.

Kanta-Hämeessä työskentelevä Emilia Koskinen huomauttaa, että Aggredin toimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin inhimillisistä syistä mutta myös siksi, että se säästää suoranaista rahaa.

– Jos yksikin törkeä pahoinpitely jää väliin, kulut vähenevät ainakin sairaanhoidosta, oikeudenkäynneistä ja vankeinhoidosta. Lisäksi tällä on monia kerrannaisvaikutuksia. Aggredin kulut ovat näihin verrattuna tosi pienet, Koskinen toteaa.