×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy

Neljä näkökulmaa työelämän yksinäisyyteen – Asiantuntijat kommentoivat Työelämän yksinäisyys 2022 -barometria

#Myötätuntouutisia

Neljä näkökulmaa työelämän yksinäisyyteen – Asiantuntijat kommentoivat Työelämän yksinäisyys 2022 -barometria

Työelämän yksinäisyys 2022 -barometri maalaa huolestuttavia kuvia työelämässä koetusta yksinäisyydestä. Heitimme pallon työhyvinvoinnin ja yksinäisyyden asiantuntijoille ja kysyimme, mitä ajatuksia barometri herättää.

Voit tutustua juuri julkaistuun Työelämän yksinäisyys 2022 -barometriin täällä.

Yksinäisyyden vaikutukset työhyvinvointiin

Jari Hakanen, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori

Työpaikalla koettujen yksinäisyyden kokemusten tiedetään olevan haitallisia hyvinvoinnille, tunnesiteille työpaikkaan, hyvälle työssä suoriutumiselle sekä muulle työyhteisölle. Työelämän yksinäisyys 2022 -barometri kertoo yksinäisyyden kokemusten olevan harvinaisia noin joka kolmannelle, satunnaisia toiselle kolmannekselle ja silloin tällöin tai jopa usein koettuja joka kolmannelle suomalaiselle työntekijälle.

Työterveyslaitoksen korona-ajan Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksemme on nostanut esille erityisesti nuorten työntekijöiden muita heikomman ja edelleen heikentyneen työhyvinvoinnin. Tämän kyselyn esiin nostamat yksinäisyyden sekä riittävän kanssakäymisen ja luottamuksellisten ihmissuhteitten puutteet erityisesti nuorilla aikuisilla selittävät suurelta osalta nuorten muita heikompaa työhyvinvointia. On kuitenkin hyvä huomata, että myös muut kuin nuoret kokevat työssään yksinäisyyttä.

Haasteellista on, että vastaajien itse kokema yksinäisyys oli yleisempää kuin havainnot yksinäisyydestä työyhteisössä. Näin yksinäisyys voi jäädä tunnistamatta. Pienillä arkisilla huomaavaisuuden, ystävällisyyden ja kiinnostuksen osoituksilla voidaan työpaikoilla vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Tässä tärkeää on riittävä kasvotusten kohtaaminen ja sen muistaminen, että olemme töissä myös toinen toisiamme varten.

Sosiaalinen ulossulkeminen työyhteisöissä

Outi Köhler, KTT, Vieraileva tutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Kyselyn vastauksissa huomioni kiinnittyi alle 30-vuotiaisiin: noin 30 % oli kokenut sosiaalista ulossulkemista työyhteisössään. Mitä todennäköisemmin tämä heijastaa kokemuksia juuri ensimmäisestä työpaikasta. Herää kysymys, miten nuoret saataisiin varmemmin ja jouhevammin osaksi työyhteisöä ja sen toimintaa?

Tulos nostaa pohdittavaksi uusien työntekijöiden perehdytysprosessien sisällön. Teknisten seikkojen lisäksi niihin olisi keskeistä lisätä sosiaalista näkökulmaa, jotta ryhmiin syntyisi luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri ja jokaisella olisi mahdollisuus saada sosiaalista tukea.

Nuoret aikuiset ovat työyhteisöissä tärkeä voimavara siinä, että he osaavat usein sekä sanoittaa omia tuntemuksiaan että havaita niitä herkemmin ympäristössään. On tärkeää rohkaista nuoria nostamaan esiin kielteisempiäkin tuntoja ja kokemuksia. Siitä hyötyy koko työyhteisö.

Pitkäkestoisen ja syvän yksinäisyyden vaikutukset hyvinvoinnille

Maria Lähteenmäki, yksinäisyystyön päällikkö, HelsinkiMissio

Pitkittynyt yksinäisyys johtaa mielialaoireiluun, kuten masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen, terveysongelmiin sekä työuupumukseen. Työmotivaatio ja työhön sitoutuminen heikentyvät. Yhteenkuuluvuuden tunne on merkityksellinen osa sisäistä motivaatiota, joka liimaa työntekijää osaksi työtä ja työyhteisöä. Tämä tunne rakoilee barometrin mukaan lähes joka kolmannella työntekijällä.

Liian herkästi yksinäisyys mielletään henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi sen sijaan, että yksinäisyyttä pohdittaisiin vastuullisuuskysymyksenä: mistä yksinäisyys meidän työyhteisössämme johtuu ja mitä voimme ja aiomme asian korjaamiseksi tehdä?

Työyhteisöillä on erityisen ratkaiseva rooli sosiaalisessa integraatiossa. Mahdollisia ongelmakohtia voidaan tunnistaa, korjata ja toimia ennaltaehkäisten. Jokainen työntekijä tarvitsee näkyväksi tulemista ja tukea työuransa eri vaiheissa. Tarve yhteenkuuluvuudelle ja kohtaamisille kasvaa etä- ja hybriditöissä sekä työtehtävissä, joissa ei saa suoraa palautetta omasta työstä.

Työyhteisössä tulee antaa systemaattisesti kehittävää ja rohkaisevaa palautetta työstä suoriutumisesta, luoda epämuodollisia kohtaamispaikkoja sekä tarjota mentorointia. Työntekijöiden pitkittynyt yksinäisyys tulee tunnistaa ja tarjota työterveydessä yksinäisyyden puheeksiottoa sekä mahdollisuutta saada apua. HelsinkiMissiossa kehitetystä yksinäisyystyöstä voi varata itselleen ajan, jos haluaa puhua yksinäisyydestä ja vahvistaa sosiaalisia suhteita.

Nuorten aikuisten kokema yksinäisyys työelämässä

Niina Junttila, professori

Ikäryhmittäin tarkasteltuna hankalimmalta tilanne näyttää nuorten aikuisten eli 18–29-vuotiaiden vastauksissa. Heistä 15 prosenttia koki yksinäisyyttä joko melko usein tai jatkuvasti. Muita toistuvimmin yksinäisyyttä kokevia ryhmiä olivat työn ulkopuolella olevat (17 %) sekä yksinään asuvat (16 %) ihmiset. Tulokset ovat linjassa koronapandemian yksinäisyysvaikutuksia tarkastelevan EU-raportin (2021) tulosten kanssa, joiden mukaan pandemia-aika on koetellut erityisesti nuoria aikuisia, yksin asuvia sekä tiukimpia etätyö- tai opiskelurajoituksia kokeneita. Erityisen ikävässä tilanteessa ovat siis nuoret aikuiset, jotka asuvat yksin, ja jotka pandemia on pakottanut joko etäopiskeluun tai etätöihin.

Vaikka yksinäisyyden nopeaa nousua voidaankin osaltaan perustella pandemian aikaansaamilla rajoituksilla, on todennäköisesti väärin olettaa, että rajoitusten myötä poistuisivat myös yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset. Jo puoli vuotta kestänyt yksinäisyys kroonistaa olotilaa, erityisesti, jos samanaikaisesti koetaan voimakasta stressiä tai psyykkistä kuormittuneisuutta. Mitä nuoremmista ihmisistä on kyse, sitä suhteellisesti pidemmän ajan pandemia on heidän elämäänsä rajoittanut.

Kuten EU:n raportissa todetaan: nyt on hetki, jolloin asiaan on tartuttava! Muutoin käsillä olevan yksinäisyyspandemian vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia, vaikeita ja sekä yhteiskunnallisen turvallisuuden että talouden kannalta kalliita.  

Tilaa #Myötätuntouutisia-uutiskirje

Tilaa #Myötätuntouutisia-uutiskirje

 

Tilaamalla sähköisen uutiskirjeemme saat uusinta tietoa HelsinkiMission toiminnasta ja auttamistavoista. Voit milloin tahansa perua viestinnän.

Uutiskirjeen tilaajan tiedot tallennetaan HelsinkiMission asiakasrekisteriin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille toimijoille.

Kiitos tilauksesta!

Saat uutiskirjeen jatkossa sähköpostiisi.