Vapaaehtoistoiminta luo kulttuuria, jossa ihmiset luottavat toistensa hyväntahtoisuuteen

Yli 90 prosentille HelsinkiMission vapaaehtoisista toiminta lisää merkityksellisyyden tunnetta. Samalla luottamus toisiin lisääntyy – ja yhteiskunta vahvistuu huomaamatta.

Vapaaehtoistoiminnasta ajatellaan helposti, että se on jonkinlaista hyväntekeväisyyttä: vapaaehtoistyötä tekevä uhraa omaa aikaansa jonkun toisen hyväksi. HelsinkiMissiossa tiedetään, että asia ei ole näin yksinkertainen.

– Vapaaehtoistoiminta lisää sekä sen kohteena olevan että sen tekijän hyvinvointia, sanoo HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöllisen toiminnan johtaja Hanna Falk.

Hän lataa tiskiin tutkimuksista poimittuja faktoja: Vapaaehtoistyötä tekevät elävät pidempään kuin muut. He eivät ole yhtä yksinäisiä tai masentuneita.

Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevilla senioreilla toimintakyky pysyy yllä pidempään.

Tästä syystä Falk puhuu siitä, että vapaaehtoistoiminta tuottaa tuplahyvinvointivaikutuksia. HelsinkiMissiossa tämä on keskeinen tavoite: vapaaehtoistoimintaa ei kehitetä yksisuuntaisen auttamisen vaan yhteisön vahvistamisen vuoksi.

Arki muuttuu merkityksellisemmäksi

HelsinkiMissio tekee joka vuosi vapaaehtoisille kyselyn, jossa selvitetään, miksi he ovat mukana ja mitä vapaaehtoisuus heille merkitsee. Se kertoo tänä vuonna samankaltaisia asioita kuin ennenkin: Yli 90 prosenttia kokee toiminnan kautta itsensä merkitykselliseksi. Melkein kaikki saavat siitä iloa. He ovat mukana, koska vapaaehtoistoiminnassa kohtaa ihmisiä oman elinpiirinsä ulkopuolella, voi hyödyntää omia tietojaan ja taitojaan ja vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan sekä lähiyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Yli 80 prosenttia haluaa saada mielekästä tekemistä arkeen.

– Vapaaehtoistoiminta on tietynlaista aktivismia. Se vähentää ihmisten vastakkainasettelua, Hanna Falk summaa.

HelsinkiMission keskimääräinen vapaaehtoinen on 55-vuotias nainen, mutta mukana on paljon myös nuorempia ja vanhempia.

– Haluamme koko ajan lisätä porukan monimuotoisuutta. Meille on tärkeää, että kaikenlaisille ihmisille on mielekkäitä vapaaehtoistöitä, Falk sanoo.

Hän tarkoittaa, että ihan pieniä ja kertaluontoisiakin hommia tarvitaan. Tällä hetkellä HelsinkiMissiolla on tarjolla paitsi säännöllistä, parin viikon välein tapahtuvaa kaveritoimintaa myös keikkaluontoista vapaaehtoistoimintaa esimerkiksi digiauttamisen merkeissä.

Luottamus toisiin lisääntyy

Tuplahyvinvointivaikutus tarkoittaa, että vapaaehtoistyö hyödyttää yhtälailla sen tekijää kuin sen kohdetta. Heidän kauttaan vaikutus leviää kuitenkin vielä laajemmalle.

Ihminen, joka käy tapaamassa vanhuskaveria joka toinen viikko, kertoo siitä yleensä perheelleen ja usein myös kavereilleen, ehkä sukulaisilleenkin. Valtava joukko ihmisiä saa näin kuulla tarinan välittämisestä.

– Tämä kasvattaa sosiaalista luottamusta eli luottamusta vieraisiin ihmisiin. Se taas on yhteiskunnan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden peruselementti, Hanna Falk toteaa.

Siksi vapaaehtoistyö vahvistaa yhteiskuntaa, hän selittää. Se luo kulttuuria, jossa ihmiset tutustuvat toisiinsa, auttavat toisiaan ja luottavat toistensa hyväntahtoisuuteen. Sitä ei korvaa mikään.

– Se on osaltaan kestävää kehitystä ja demokratian perusta, Falk sanoo.

Koska nykyään mielellään ajatellaan tehokkuutta missä tahansa asiassa, sitäkin ammattimaisesti koordinoitu vapaaehtoistyö on. Falk on laskenut, että HelsinkiMissiossa yksi henkilötyövuosi mahdollistaa 50 vapaaehtoista ja 3500 kohtaamista vuodessa.

– Taloudelllinen panostus vapaaehtoistoimintaan kannattaa.

Jokainen antaa ja jokainen saa

HelsinkiMission vapaaehtoishommissa viihdytään pitkään: lähes kolmannes vapaaehtoisille tehtyyn kyselyyn vastanneista on ollut mukana yli viisi vuotta. Lähes 90 prosenttia kaikista vastanneista sanoo, että vapaaehtoistoiminnasta on tullut tärkeä osa elämää. Se kertoo Hanna Falkin mielestä onnistumisesta.

HelsinkiMission tärkeä periaate nimittäin on, että vapaaehtoisista pidetään huolta. He ovat järjestölle yhtä tärkeitä kuin ne ihmiset, jotka tarvitsevat kaveria tai digitukea.

– Meillä on prosessi, joka huolehtii siitä, että ihminen ei vapaaehtoishommiin lähtiessään tipu kaninkoloon, Falk selittää.

Tämän varmistaa se, että vapaaehtoiskoordinaattorit, siis ammattilaiset, ovat tukena kaikissa tilanteissa. Lisäksi vapaaehtoisille on omia tapaamisia. Moni on löytänyt niiden kautta samoista asioista kiinnostuneita ystäviä.

– Meillä ihminen voi olla monessa roolissa samaan aikaan: hän voi sekä tarvita apua että auttaa jossakin, Falk tietää.

Hänelle on jäänyt mieleen palaute, jonka järjestö sai pyörätuolia käyttävältä vapaaehtoiselta.

– Hän sanoi, että hänet yleensä nähdään automaattisesti autettavana. Meillä hän oli saanut uuden, voimauttavan roolin: hän sai kerrankin olla se auttaja.

Suosio kasvaa tasaisesti

HelsinkiMission vapaaehtoisten määrä kasvaa tasaisesti. Aktiivisia vapaaehtoisia on nyt noin tuhat. Kun järjestön kesällä aloittama vauvojen sylikaveritoiminta Jorvin sairaalassa lanseerattiin syyskuussa, vapaaehtoisia sylittelijöitä ilmoittautui yhtäkkiä valtavasti. Koska paikkoja ei ollut kaikille, osa heistä ohjattiin muihin vapaaehtoistehtäviin.

– Sylissä pitämiseen ei tarvita ihmeitä, pelkkää läsnäoloa. Se on hyvä esimerkki siitä, että vapaaehtoistoiminnassamme aivan tavallisen ihmisen taidot riittävät, uskoo Hanna Falk suosion syyksi.

Hänen mielestään vapaaehtoistoiminnalla on yhteiskunnassa aina paikkansa. Hänestä on tärkeää, että yhteiskunta hoitaa lakisääteiset tehtävänsä, mutta vapaaehtoisuuteen perustuva auttaminen voi täydentää palettia omilla vahvuuksillaan.

– Vapaaehtoisilla ei ole ammatillisia tavoitteita, vaan kohtaamisen saa määritellä yhdessä, Falk hahmottaa.

Hän muistuttaa, että vapaaehtoistoimintaa on monenlaista: urheiluseuroissa tehdään lapsille ja nuorille tärkeää työtä, vapaapalokunta taas on turvallisuuden ja toimijuuden kannalta merkittävä yhteisö. Kaikella tällä on suuri merkitys yhteiskunnan kannalta: moni tulee vapaaehtoisten voimin kannatelluksi juuri silloin, kun tarvitsee sitä eniten. Seurauksena kannalteltu ihminen kenties kertoo kokemuksestaan muille tai haluaa itsekin lähteä vapaaehtoiseksi. Ja mitä silloin tapahtuu?

– Hyvinvointivaikutus levittäytyy aina vaan laajemmalle. Kaikki voivat paremmin, Falk summaa.