Seniorit

SAKARI SARKIMAA

Lukuaika:

2min

20.12.2017

Tarvitseeko vanhustenhoidosta olla huolissaan?

Helsingin eteläisen palveluyksikön johtaja Arja Peiponen sanoo ykskantaan, ettei vanhenemista tarvitse pelätä. Ylen mukaan vanhusten hoiva silti huolettaa monia asiantuntijoita.

Vanhusten palvelu ja kotihoito ovat mainettaan paremmassa kunnossa, Arja Peiponen toteaa. Helsingissä on hänen mukaansa maan monipuolisimmat vanhusten palvelut ja Suomessa Euroopan parhaiten koulutetut työntekijät.

– Asiakkaat ja omaiset antavat hyvää palautetta.

Tosin asiakkaiden vastausprosentit ovat matalia muun muassa muistisairauksien takia.

Helsingissä on 13 vanhusten palvelukeskusta. Niistä saa monipuolista, ilmaista palvelua, kunhan hankkii maksuttoman palvelukortin.

Palvelukeskus Helsinki tukee puolestaan kotihoitoa. Se päivystää ja auttaa vuoden jokaisena tuntina.

Etäpalveluna hoidetaan 600 asiakkaan asioita digitaalisesti tablettitietokoneen ja palvelukeskuksen välillä. Keskus voi avata tarvittaessa linjan vanhuksen laitteeseen. Myös lääkkeiden automaattinen robottijakelu tukee kotipalvelua.

VIRTUAALIPALVELU SUOSITTUA

Virtuaalisen etäkäynnin avulla keskus voi muistuttaa lääkkeistä, ruokailusta ja tarkistaa vointia.

Digiryhmän avulla vanhus voi osallistua kotonaan ohjattuun jumppaan ja katsoa näytöltä, miten liikkeet tehdään. Muita virtuaaliryhmiä ovat hengellinen ja musiikkiryhmä tai Pilke-päihderyhmä. Ruokailuryhmän aikana hoitaja lukee lehtiä tai tarinoita, ja kaikilla on yhteys toisiinsa.

Virtuaalipalvelu poistaa yksinäisyyttä ja tuo eloa kotiin. Käyttäjät ovat siihen hyvin tyytyväisiä.

– Kotona asuminen on sekä yhteiskunnan etu että lähes kaikkien vanhusten toive, Peiponen toteaa.

Helsingin kaupungin Seniori-infosta saa neuvontaa puhelimitse muun muassa hoiva- ja asumispalveluihin.

HUOLI-ILMOITUKSIA TEHDÄÄN RUNSAASTI

Kotona hoidettavien ikä ja raihnaisuus ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. Jotkut kotipalvelun työntekijät voivat kertoa dramaattisia huolenaiheita työstään. Hoitajat kohtaavat myös väkivaltaa.

– Kuka tahansa voi ilmoittaa huolen vanhuksen voinnista. Se on lakisääteinen oikeus, Peiponen muistuttaa.

Helsingissä huoli-ilmoitusten määrä on lisääntynyt rajusti tänä vuonna. Niitä tehtiin alkuvuodesta 600 kuukaudessa, kun viime vuonna määrä oli 400 kuukaudessa.

Gerontologian professori Marja Jylhä kritisoi sen toistelua, että ihmisen on aina parempi olla kotona.

– Sitä käytetään sellaisena välineenä, jolla puhutaan pois hoidon riittämätön saatavuus. Päättäjien pitäisi nyt tunnustaa tosiasiat. Se tarkoittaa resursointia, ei siitä pääse yli eikä ympäri, Jylhä toteaa.

VANHUSTENHOITOON TARVITAAN LISÄÄ VOIMAVAROJA

Aluehallintovirasto vaatii parannuksia Helsingin kotihoidon tilaan.

Vanhenemisen pelkoja koskeva HelsinkiMission nettikysely tehtiin 17–22.10.2017. Tutkimuksen tulokset ovat väestöön painotettuja lukuja 18–75-vuotiaista suomalaisista.

Kyselyn mukaan naisista lähes yhdeksän kymmenestä on huolestunut vanhustenhoidon tilasta, miehistä reilut 76 prosenttia. Köyhät ja vanhimmat pelkäävät hoidon tilaa eniten, rikkaat ja nuoremmat vähiten. Kaksin puolison kanssa asuvia vanhusten hoidon tila huolettaa muita enemmän.

YKSINÄISYYTTÄ VOI POISTAA

Yksinäisyyttä vanhuudessa pelkää miehistä 51 prosenttia, naisista lähes 64 prosenttia. Yksin asuvia, yksinhuoltajia ja köyhimpiä yksinäisyys huolettaa eniten. Ikäryhmistä yksinäisyyttä eniten pelkäävät nuoret aikuiset, 25–34-vuotiaat. Vähiten yksinäisyyttä pelkäävät ne, joilla on kaksi lasta.

Toiminnanjohtaja Olli Valtosen mukaan huolenaiheet ovat aiheellisia, eikä niitä voi sivuuttaa.

– Viestimme on, että vanhuuteen voi valmistautua ja yksinäisyyttä voi poistaa. Meillä ja muilla järjestöillä on siihen paljon keinoja ja vapaaehtoisia, Valtonen toteaa.

Hän uskoo, että kampanja luo painetta lisätä myös voivavaroja vanhusten hoitoon. Siihen on jo alettu satsata – muun muassa aluehallintoviraston vaatimuksesta.

KOTIHOITOON VAADITAAN MUUTOKSIA

Kotihoidon tila on kaikkea muuta kuin auvoinen, eivätkä hoidon ongelmat ole yksittäistapauksia. Helsingin Sanomat kertoo, että aluehallintovirasto otti Helsingin kotihoidon erityistarkkailuun kesällä.

Kaupunki sai vuoden loppuun asti aikaa purkaa kotihoidon kuormittavuusongelmat. Ne vaikuttavat suoraan hoidon laatuun.

Helsingin oma tarkastuslautakunta taas vaati muutoksia siihen, että kotihoidon piirissä pidetään liian pitkään ihmisiä, jotka eivät enää pystyisi asumaan kotona.

Ikäihmisten palvelun parantamiseksi Helsinki uusii vanhustenhuollon nettisivut ja luo uuden palvelumuodon, Helppiseniorin. Kotiin tuotaviin palveluihin satsataan myös lisää rahaa.

Omaisten ja tuttujen ihmisten kiireetön läsnäolo on tärkeää jokaiselle seniorille.

ELÄMÄNKIPUJA PITÄÄ KÄSITELLÄ

Lohjalainen lääkäri Niki Lindblom muistuttaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa, että vanhuksia ahdistavat eksistentiaaliset huolet eli elämänkivut. Niitä ei voi ohittaa pikaisesti.

– Hiipuvan iäkkään ihmisen ajatukset kuolemasta, yksinäisyydestä ja menneen elämän karikoista voivat olla vaikeasti käsiteltäviä niin ihmiselle itselleen kuin omaisillekin.

Käsittely kuitenkin kannattaa, sillä se vähentää yksinäisyyden ja tarpeettomuuden tunteita sekä alkoholin liikakäyttöä, Lindblom korostaa. Olennaista hänestä on omaisten ja tuttujen kiireetön läsnäolo vanhuksen elämässä ja huolien lämminhenkinen, toistuva käsittely.

– Myös kotihoidon työntekijöiden mahdollisimman kiireetön ja vanhusta kuunteleva työtapa olisi tässä hyödyksi.

SAKARI SARKIMAA

20.12.2017