Työyksinäisyys näkyy eri tavoin – asiantuntijat kommentoivat Työelämän yksinäisyys 2024 -barometria 

Työelämän yksinäisyys 2024 -barometrista selviää, että joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä työpaikallaan. Yksinäisyys voi ottaa monenlaiset kasvot, ja joskus sitä voi olla vaikea havaita omassa työyhteisössään. Nyt asiantuntijat kertovat, millaisia ilmiöitä tulosten takaa paljastuu.  

Pääset tutustumaan Työelämän yksinäisyys 2024 -barometriin täällä. 

Suomalaisten kokema yksinäisyys työpaikoilla 

Maria Lähteenmäki, yksinäisyystyön päällikkö, HelsinkiMissio 

Työelämän yksinäisyys 2024 -barometrista selviää, että työyksinäisyys on kääntynyt pandemian jälkeen laskuun. Sosiaaliset kontaktit työpaikoilla ovat tärkeitä hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Tärkeää on kokemus sosiaalisen tuen saatavuudesta, mikä resonoi työssä tarvitsemaamme psykologiseen turvallisuuteen.  

Vaikka työyksinäisyys on laskenut, meillä on edessämme myös työtä yksinäisyyden tunnistamiseksi ja poistamiseksi työpaikoilta. Lähes 200 000 haitallista työyksinäisyyttä kokevaa suomalaista on inhimillisesti, terveydellisesti ja taloudellisesti kallista. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti on aika tavoitella sosiaalisesti kestävää työelämää nykyisille ja seuraaville ikäpolville.  

Kun työyksinäisyyttä kokee, oma tilanne tuntuu kohtalokkaalta. Onneksi niin ei ole. HelsinkiMission yksinäisyysohjelman asiakkaat ovat löytäneet keinoja olla sekä työssä että vapaa-ajan sosiaalisissa suhteissa paremmin tasapainossa itsensä ja muiden kanssa lisäten sosiaalista hyvinvointia. On asioita, mihin emme voi aina vaikuttaa, mutta samalla on paljon asioita, mihin voimme halutessamme tarttua. Eikä se onneksi aina tarkoita työpaikan vaihtamista. 

Työyhteisöissä tapahtuva ulossulkeminen 

Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos 

On hyvä asia, että suurin osa työssä käyvistä ei koe itseään eristyneeksi tai ulkopuoliseksi työpaikallaan. On kuitenkin huomionarvoista, että erilaiset ulkopuolisuuden kokemukset eivät myöskään ole harvinaisia. Sellaiset kokemukset voivat kertoa työpaikan vuorovaikutuskulttuurin ja työn organisoinnin pulmista, ja ne voivat vaikuttaa haitallisesti yksilön hyvinvoinnin lisäksi työhön ja tuottavuuteen. 

Työpaikoilla on vähitellen opittu puhumaan mielenterveydestä; on opittava puhumaan myös yksinäisyydestä ja ulkopuolisuuden kokemuksista. Työtoverin huomioiminen arkisella yhteydenpidolla, kiinnostuneisuudella ja mukaan ottamisella lounaalle tai uuteen kiinnostavaan työtehtävään voi olla lähtemätön merkitys. 

Tuore mittaristo työyksinäisyyden seurannassa 

Liisa Mäkelä, professori & Jussi Tanskanen, projektitutkija, Vaasan yliopisto  

HelsinkiMission toteuttama barometri on hieno yhteiskunnallisen keskustelun avaaja. Kansainvälisesti koko työväestöä koskevia työyksinäisyysbarometreja ei ole juurikaan tehty, mutta Iso-Britannian Punainen risti on julkaissut vastaavan vuonna 2023 ja sen tulokset ovat hyvin samankaltaisia. 

Työyksinäisyyden kokemisen useutta barometrissa on mitattu samalla yhden kysymyksen mittarilla kuin vuonna 2022, joten näitä tuloksia voidaan verrata eri mittauskertojen välillä. Tässä barometreissa on hyödynnetty myös Vaasan yliopiston LEADIS-tutkimusryhmän viiden väittämän työyksinäisyysmittaria (Kemppinen & Tanskanen, 2023). Tutkimuskäytössä mittarin kysymyksistä lasketaan keskiarvo, mutta tässä raportissa kysymysten vastausjakaumia tarkastellaan yksittäisinä väittäminä.  

Työyksinäisyys voidaan käsittää haluttujen ja koettujen työhön liittyvien sosiaalisten suhteiden epäsuhdan aiheuttamaksi negatiiviseksi tunnetilaksi. Kaikilla vähäiset sosiaaliset suhteet työssä eivät aiheuta negatiivisia tunnetiloja, esimerkiksi persoonasta tai työn ulkopuolisista sosiaalisista suhteista johtuen. Väittämä “Olen onneton, koska olen jäänyt ulkopuoliseksi organisaatiossani” sisältää negatiivisen tunnetilan kuvauksen ja 66 % vastaajista ei ollut kokenut tätä lainkaan tai hyvin harvoin. Tämä poikkesi muista väittämistä, ollen harvinaisempaa.