Voi hyvin – lämmin toivotus, joka voi muuttaa päivän suunnan

”Voi hyvin!” – lausahdus, joka kuuluu silloin tällöin kohtaamisen lopuksi. Se on lämmin ja myötätuntoinen toivotus, ehkä lainaa englannin take care -tervehdyksestä. Mutta suomalaisen suussa sillä on syvempi merkitys.

Meillä sanat painavat, ja kun sanomme “voi hyvin”, tarkoitamme sitä oikeasti. Ehkä juuri siksi käytämme lausahdusta varoen. Emmehän halua olla tungettelevia tai kysyä liikaa. Mutta voisiko juuri tuo pieni kehotus olla se, mikä tuntuu toisesta tärkeältä? Joku välittää siitä, että minä voin hyvin.

Maailman mielenterveyspäivä muistuttaa yhteydestä ja resilienssistä

Kymmenes lokakuuta vietetään Maailman terveysjärjestön, WHO:n johdolla Maailman mielenterveyspäivää. Tämän vuoden teemana on mielenterveys humanitaaristen kriisien keskellä. Miljoonien ihmisten jaksaminen ja henkinen selviytyminen on tällä hetkellä maailmassa koetuksella joka päivä. Kriiseissä selviytyminen vaatii resilienssiä. Se on kykyä toipua vastoinkäymisistä, stressistä ja muutoksista niin, että toimintakyky ja hyvinvointi säilyvät.

Resilienssi ei ole vain henkilökohtainen ominaisuus. Se on jotain, jota voimme rakentaa yhdessä – yhteyden, myötätunnon ja tuen avulla. Kriisit koskettavat meitä kaikkia, joskus yksilöinä ja joskus yhteisöinä. Kriiseissä yhteisön merkitys korostuu: kukaan ei selviä yksin. Tärkeä kysymys on, kuulunko yhteisöön, jossa minut kohdataan ja kuullaan. Onko yhteisömme avoin ja mukaan kutsuva? Huomaammeko ulkopuolelle jäävät?

Sosiaalinen hyvinvointi – terveyden kolmas pilari

WHO nosti viime kesänä julkaistussa raportissaan sosiaalisen hyvinvoinnin terveyden kolmanneksi pilariksi fyysisen ja psyykkisen terveyden rinnalle. Ihminen on sosiaalinen olento – tarvitsemme toisiamme. Ulkopuolisuus tai yksinäisyys eivät ole vain tunteita, vaan ne voivat heikentää terveyttä yhtä vakavasti kuin monet fyysiset sairaudet.

Raportin mukaan yksinäisyydellä on myös mittavia yhteiskunnallisia seurauksia. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on arvioitu, että pitkittynyt yksinäisyys voi maksaa yhteiskunnalle jopa 12 000 euroa vuodessa henkilöä kohden. Hintalappu inhimilliselle kärsimykselle on karu, mutta se konkretisoi aiheen vakavuuden: yhteys toisiin on elintärkeää.

Pienet teot, suuret vaikutukset

Vaikka yksinäisyys on vakava ongelma, ratkaisut voivat olla yksinkertaisia:

• Kohtaa toinen ihminen myötätunnolla.
• Kysy, mitä hänelle kuuluu – ja pysähdy kuuntelemaan vastaus.
• Ota mukaan joukkoon.
• Toivota hyvää vointia, tarkoittaen sitä.

Elämään kuuluu tunteiden ja kokemusten kirjo. Jokainen meistä kohtaa ilon, surun ja toivon hetkiä. Täydellistä elämää, jossa on aina hyvä olla, ei ole kenelläkään. Elämä on rosoista ja juuri siksi myös kaunista ja ainutlaatuista. Kohdataan siis itsemme ja toisemme myötätunnolla, myös silloin, kun elämä ei hymyile, eikä vointi ole hyvä,

Sosiaalinen hyvinvointi syntyy arjen kohtaamisista. Jokainen meistä voi vahvistaa sitä omalla läsnäolollaan, kiinnostuksellaan ja välittämisellään. Hyvä yhteisö rakentuu jäsenistään ja heidän halustaan olla mukana. Kukaan ei jaksa aina, mutta yhdessä jaksamme enemmän. Hyvä joukko johon kuulua, vahvistaa kykyä selviytyä erilaisista elämän kriiseistä.

Kohti yhteisöllisempää huomista

Luonnonkatastrofit, konfliktit ja monenlaiset elämän kriisit ravistelevat meitä yksilöinä ja yhteisöinä. Kun panostamme rakentamaan lähiyhteisöjä, joihin on hyvä kuulua, helppo tulla mukaan ja jotka kutsuvat osallistumaan, autamme ihmisiä toipumaan, rakentamaan elämäänsä uudelleen ja voimaan paremmin – yhdessä.

Maailman mielenterveyspäivänä ja mielellään ihan joka päivä pysähdytään siis kysymään:

Miten minä voin vahvistaa omaa ja muiden sosiaalista hyvinvointia tänään?

Vastaus voi löytyä pienestä teosta, lämpimästä sanasta tai aidosta katseesta. Kysytään, mitä sinulle kuuluu. Sanotaan toisillemme Voi hyvin, lämmöllä ja myötätunnolla. Ja tarkoitetaan sitä.

Blogissa viitataan WHO:n kesäkuussa julkaisemaan raporttiin From loneliness to social connection: charting a path to healthier societies.