×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy

FIT

Mittaristo

Palautetietoisessa hoidossa käytetään PCOMS-mittaristoa (Partners for Change Outcome Management System), joka koostuu kahdesta yksinkertaisesta, analogisesta mitta-asteikosta:

  • muutosarviointiasteikko, Outcome Rating Scale (ORS), jonka avulla mitataan asiakkaan kokemusta hyvinvoinnistaan jokaisen käynnin alussa
  • tapaamisen arviointiasteikko, Session Rating Scale (SRS), jolla mitataan yhteistyösuhdetta jokaisen käynnin lopussa.

Mittarit antavat laadullista tietoa hyvinvoinnista ja yhteistyösuhteesta ja toimivat samalla erinomaisina keskustelutyökaluina.

PCOMS

  • auttaa tunnistamaan asiakkaita, jotka ovat vaarassa keskeyttää hoitoprosessinsa tai joilla on suurentunut riski negatiiviseen tai nollatulokseen
  • tarjoaa objektiivista, mitattavaa dataa hoitavien tahojen tuloksellisuudesta
  • käyttää reliaabeleja, valideja ja jokaiseen asiakastapaamiseen soveltuvia mitta-asteikkoja
  • antaa mahdollisuuden säätää työskentelyä systemaattisesti asiakkaan mieltymysten mukaisesti

Reaaliaikainen palaute antaa työntekijälle vastauksia siitä, missä asioissa hän on onnistunut asiakastyössään ja mitkä osa-alueet kaipaavat edelleen kehittämistä.

Asiakas pääsee puolestaan osalliseksi omasta hoidostaan uudella tavalla, koska hänen mielipidettään hoidon toimivista elementeistä kuunnellaan ja hoidon fokusta muutetaan palautteen perusteella.

Organisaatiota palautetietoinen hoito hyödyttää siten, että työn laatu ja vaikuttavuus tulevat näkyviksi ja kehittämistyöskentely voidaan kohdistaa reaaliaikaisten tarpeiden mukaan.
 

Esimerkkitapaus palautetietoisesta hoidosta asiakastyössä

Alla olevan kuvan alempi viiva on muodostunut keskusteluavun ORS-mittauksista ja ylempi SRS-mittauksista. OpenFIT-sovellus tarjoaa ORS- ja SRS-lomakkeet sähköisessä muodossa ja antaa asiakkaan ensimmäisen tapaamisen hyvinvointipisteistä yksilöllisen hoitoennusteen. Kuvassa oleva vihreä sektori kuvaa onnistunutta hoitovyöhykettä, jossa asiakkaan hyvinvointi on lisääntynyt. Keltainen sektori kuvaa etenemätöntä hoitotulosta ja punainen sektori on nk. riskialue, jossa asiakkaan vointi on huonontunut ja keskeyttämisen riski kasvaa.

Kuva esittää 20-vuotiaan ”Pinjan” hoitoprosessia. Pinja hakeutui HelsinkiMission Nuorten kriisipisteelle ahdistuneisuuden vuoksi. Hän oli ollut pitkään stressaantunut töiden vuoksi ja kärsi ahdistuneisuudesta sekä paniikkituntemuksista. Pinja tunsi olonsa väsyneeksi eikä nukkuminen tuonut helpotusta voimattomaan oloon. Hän oli eronnut parisuhteesta puoli vuotta aiemmin, luopuminen tärkeästä ihmissuhteesta tuntui edelleen vaikealta ja aiheutti surua. Perhetaustaansa Pinja kuvaili siten, että välit äitiin ja sisaruksiin olivat läheiset, mutta suhde isään oli hankala isän alkoholiongelman vuoksi. Ystävät olivat voimavara Pinjan elämässä.

Nuori asetti hoidon tavoitteeksi ahdistuksen lievenemisen. Pinjan hyvinvointipisteet olivat kriisihoidon alussa 19,15 (08.11.2017). Hänellä oli jo paljon tietoa ahdistuksen hallintakeinoista, joten keskustelut kääntyivät ihmissuhteiden jäsentämiseen sekä tulevaisuuden pohdintaan. Pinja oli alkanut epäillä uravalintaansa, jota hän oli tavoitellut jo useamman vuoden ajan. Kuten kuvasta näkyy, nuoren hyvinvointi alkoi lisääntyä heti hoidon alussa. Pinja rauhoittui, ahdistuneisuus vähentyi ja paniikkioireilu jäi pois.

Jouluksi Pinja lähti vanhempiensa luokse lomailemaan, mutta viidennen kerran ORS-pisteet (17.1.2018) osoittivat selkeästi, miten paljon isän juominen oli laskenut loman aikana Pinjan hyvinvointia. Muutos ei olisi tullut näin selkeästi esille, jos hyvinvointia ei olisi mitattu jokaisella käynnillä. Nuori huomasi, miten läheisen päihdeongelma oli yksi keskeinen ahdistusta ja voimattomuuden tunnetta aiheuttava tekijä. Pinja oli pohtinut isän alkoholiriippuvuutta vuosia, mutta hänen oli edelleen vaikea hyväksyä isän ongelma ja omien vaikutusmahdollisuuksien rajallisuus.

Rajaaminen muodostui kriisihoitoprosessin loppuvaiheen kantavaksi teemaksi. Rajaaminen etenkin ihmissuhteissa oli haastavaa Pinjalle, koska hänen oli vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan suhteessa toisiin. Viimeisen käynnin ORS-pisteet olivat 30,31 (19.03.2018). Hyvinvointipisteet olivat nousseet kliinisesti merkitsevästi, mikä tarkoittaa yli 5 pisteen nousua, ja hyvinvointi oli asettunut ei-kliiniselle alueelle. Palautetietoisen hoidon kliinisen raja aikuisilla on 25 pistettä.

SRS-yhteistyöpisteet olivat hoidon alussa 27,84, mutta nousivat huimasti 39,15 pisteeseen. Pinja oli kriisihoidon alusta asti tyytyväinen keskustelun aiheisiin, mutta tunne kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta sekä kunnioituksesta lisääntyi hoidon aikana eniten. Työntekijä asettui saamansa palautteen vuoksi vahvasti ”ei tietämisen positioon”, antoi nuorelle paljon tilaa ja teki tarkentavia kysymyksiä. Yhteistyösuhde vahvistui ja nuori antoi palautetta kokemuksestaan, että työntekijä kuuntelee ja yrittää ymmärtää häntä. Tilan saaminen kriisihoidon aikana oli merkittävä kokemus nuorelle, koska sen ansiosta hän teki oivalluksia sekä sai tulla näkyväksi kaikkine puolineen, jotka hän yleensä piilotti muilta.