Nuoret

Senni Loikala

17.11.2022

Aina löytyy turvallinen aikuinen, jolle voi puhua vaikeista asioista

Yeboyah on Helsinki Mission School to Belong -ohjelman lähettiläs. Hänestä on hienoa, että yksinäisyyttä käsitellään koko koulun yhteisenä asiana.

Alakoulun viimeisellä luokalla Yeboyah lupasi tekevänsä 20 kärrynpyörää, jos hänet valitaan yläasteen koulun musiikkiluokalle. Unelma toteutui, mutta koulunkäynti osoittautui yllättäen piinaavaksi.

Musiikki on aina ollut tärkeä osa Yeboyahin, oikealta nimeltään Rebekka Kuukan, 26, elämää. Hänelle oli selvää koulunkäynnin lähestyessä loppuaan alakoulussa, että hän pyrkii musiikkipainotteiselle luokalle yläkouluun.

− Olin siinä vaiheessa soittanut kymmenen vuotta klassista pianoa, ollut parissa kuorossa ja olin kiinnostunut bänditreenaamisesta, suosittu artisti kertoo.

Intohimoisesti musiikkia harrastanut Yeboyah läpäisi oppilasvalintojen tiukan seulan, mutta koulupäivät eivät sujuneet odotusten mukaisesti. Yeaboah koki syrjintää ja epäoikeudenmukaista kohtelua ruskeutensa takia. Joillain opettajilla oli hänen mukaansa rasistisia ennakkoluuloja vieraista kulttuureista tulevia oppilaita kohtaan.

Syrjintää ja epäreilua kohtelua

− Minun oli pakko rakentaa kova kuori suojatakseni itseäni. Aina kun luokan ovi paiskautui kiinni selkäni takana, tulin kuitenkin todella surulliseksi siitä, ettei minua hyväksytä musiikin opetukseen tasavertaisesti.

Onneksi äiti tuki tytärtään vaikeissa tilanteissa.

Musiikki on aina ollut tärkeä osa Yeboyahin elämää.

− Äitini puolusti minua täysillä. Hän oli koko elämäni ajan nähnyt, miten minua kohdellaan ruskean ihonvärini takia. Äitini sanoi, että totta kai minun täytyy sellaisissa tilanteissa sanoa ääneen, miltä minusta tuntuu.

Raskaat kokemukset koettelivat itsevarmuutta

Syrjityksi tulemisen kokemukset jättivät jäljen Yeboyahiin pitkäksi aikaa. Hän kyseenalaisti oman lahjakkuutensa musiikintekijänä, mikä vaikutti voimakkaasti hänen tuleviin työvuosiinsa.

− Ajattelin, etten ehkä ole tarpeeksi hyvä ja sen takia lopetin musiikin tekemisen ja unelmani tavoittelemisen pitkäksi aikaa. Rupesin tekemään DJ:n työtä, koska ajattelin lauluääneni olevan jotenkin huono ja erilainen. Mietin myös, että ehkä kosketintyöskentelyni oli muita huonompaa, vaikka olin soittanut klassista pianoa pitkään.

Vaikeuksien kautta suosituksi artistiksi

Tänään Yeboyahin ura on kovassa nosteessa. Jo hänen ensimmäinen singlensä vuonna 2017 keräsi kiitosta muun muassa musiikkilehti Rumbalta. ”Yeboyahin Broflake-biisillä pistettiin luu kurkkuun miehille, jotka eivät osaa käyttäytyä kunnioittavasti ja muita huomioiden. Debyyttialbumi Perhosefekti jatkaa Yeboyahin matkaa monipuolisena ja vahvaäänisenä artistina”, lehti hehkuttaa.

− Olisin voinut opiskella niin, että olisin ollut puhtaan klassinen laulaja jo 18-vuotiaana. Se ei kuitenkaan ollut oma tieni. Kun nykyään opiskelen laulamista, haluan löytää ennen kaikkea syvemmän yhteyden itseeni enkä pyri siihen, että pelkästään kuulostaisin hyvältä ja laulaminen olisi teknisesti mahdollisimman hienoa.

Aina löytyy turvallisia aikuisia

Viime kesänä Yeboyah kohtasi suuren surun, kun hänen äitinsä menehtyi.

− Olen kiitollinen, että minulla oli äiti, joka oli kuin suojeleva äitikarhu. Pidin pitkään itsestään selvänä, että jokaisella olisi sellainen äiti. Ajan myötä ymmärsin, ettei kaikilla ole sellaisia vanhempia. 

− Nykyisin huomaan aina välillä joidenkin ihmisten seurassa, että heissä on paljon äidillistä energiaa. Esimerkiksi kummitätini on todella äidillinen hahmo. Myös nuorten on tärkeää muistaa, että jokaisen on mahdollista löytää turvallisia aikuisia, joiden kanssa voi keskustella vaikeistakin asioista eikä yksin pidä jäädä, hän rohkaisee.

Yeboyah toimii tänä vuonna Helsinki Mission School to Belong -ohjelman lähettiläänä yhdessä Tim Sparvin kanssa. Hän pitää ohjelmaa erittäin tärkeänä ja tarpeellisena, sillä koulumaailman yksinäisyys on syventynyt erityisesti koronapandemian aikana.

− On hienoa, että yksinäisyyttä käsitellään koko koulun yhteisenä asiana ja sukupolvien välistä kuilua kurotaan umpeen. Aivan jokainen voi kokea yksinäisyyttä. Jos esimerkiksi joku opettaja kertoo omista kokemuksistaan, voi oppilaiden keskuudessa syntyä ajatus, että tuolle ihmiselle voi mennä puhumaan esimerkiksi yksinäisyydestä. On hienoa, kun ihmiset osoittavat inhimillisyyttä, keskeneräisyyttä ja haavoittuvuutta toisilleen.

Lue lisää School to Belong -ohjelmasta täältä.

Senni Loikala

17.11.2022