Hiipuneet voimat palautuivat puhumalla

Krooniset sairaudet ja alavireisyys olivat uuvuttaa Matti Rikmanin. Akut alkoivat vähitellen latautua keskustelun ja vertaistuen avulla.

– Tämä on yksi uusi polku tallattavaksi. Olen siitä aivan innoissani, sanoo laajasalolainen Matti Rikman.

Hän on juuri saanut kutsun ohjaajakoulutukseen, jossa leivotaan kokemustoimijoita eli vertaistukihenkilöitä diabeteksen kanssa eläville sekä sydän- ja kilpirauhassairauksista kärsiville.

Vapaaehtoistyö on pankista eläköityneelle kouluttajalle tuttua jo ennestään. Kesällä 2015 hän hakeutui lehtijutun perusteella Helsingin seurakuntayhtymän velkaneuvojakoulutukseen.

– Uusi haaste jännitti. Kunnes huomasin ajattelevani, että jos minulla on osaamista, niin miksen jakaisi sitä eteenpäin.

Tämän vuoden alusta hän ryhtyi kirjoittamaan kirjaa lapsuudestaan yhdessä lapsuudenystävänsä Raimon kanssa. Fyysistä kuntoaan hän ylläpitää käymällä kuntosalilla.

– Asun yksin, mutten ole yksinäinen. Tällä hetkellä vapaaehtoistyö ja harrastukset yhdistyvät hyvin.

”HALUSIN ERAKOITUA”

Kolme vuotta sitten Matti Rikmanin elämä oli toisella mallilla. Hän oli silloin ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 10 vuotta.

– Virta oli vähissä. Mikään ei tahtonut kiinnostaa. Oli katkeruutta ja kyynisyyttä. Halusin erakoitua, mikä vaikutti myös suhteeseeni neljään lapseeni.

Alavireisyys ei ollut ihme, sillä elämänkumppaneiksi oli hiipinyt monta vaivaa, kilpirauhassairaus, sydänvaivoja ja diabetes. Rikman tarvitsee rollaattoria kotiloissaan ja lähtiessään kaupungille.

Puhumisen vaikutus oli ihmeellistä, sillä akut alkoivat lataantua.

Onnekseen hän sai otettua yhteyttä seurakuntaan ja pääsi määräaikaiseen keskusteluryhmään. Voimattomuus kuitenkin jatkui. Hän soitti vielä ryhmän vetäjälle ja kysyi apua.

– Yksi vaihtoehto oli terveyskeskus, mutta tiedettiin pitkät jonot. Sitten tuli esiin HelsinkiMission tarjoama toiminta ikääntyville ihmisille.

Kotitietokoneen äärellä Rikman avasi HelsinkiMission sivut ja kelasi avun palettia. Pian hän jo istui Senioripysäkin työntekijän Sari Eskelinin juttusilla. Ensin puhuttiin kahden kesken, minkä jälkeen hän pääsi 10 hengen keskusteluryhmään.

– Siellä huomasin, etten ole ainoa, jolla virta on vähissä. Alussa olimme vähän arkoja, mutta mitä pidemmälle kurssi eteni, sen rohkeammin ilmaisimme itseämme. Jokainenhan rakastaa omaa ääntään, Rikman naurahtaa.

Teemat liikkuivat luottamuksesta, mustasukkaisuuteen ja aikuisten lasten huomioimiseen.

– Puhumisen vaikutus oli ihmeellistä, sillä akut alkoivat lataantua. Löydöistä yksi oli se, miten tärkeää on suhde omaan itseen.

Senioripysäkille kokoonnuttiin 30 kertaa. Sen jälkeen ryhmä on jatkanut tapaamisia omin neuvoin. Nyt Rikman vie kilvan viestiä HelsinkiMissiosta muillekin. Yhdistyksen lehden hän panee mukaan joulupaketteihin.