Lahjoittaminen

JAANA KIURU

Lukuaika:

3min

1.6.2017

Jaakko Iloniemi: ”Maailmaa ei paranneta ilman uskallusta”

Ministeri Jaakko Iloniemi on ollut HelsinkiMission kuukausitukija vuodesta 2008.

– Ystävät kertoivat minulle aikoinaan HelsinkiMissiosta. Etsin internetistä lisätietoa ja totesin, että järjestö tekee hyvää työtä, joten voihan sille muutaman pennosen laittaa, Jaakko Iloniemi kertoo.

HelsinkiMission kohderyhmistä hänen sydäntään lähinnä ovat nuoret.

– Isoisänä olen huolissani nuorista miehistä, jotka eivät ole vastaanottavaisia tarjotulle avulle. Lähipiirissäni ei ole huolenaiheita, mutta olen nähnyt monta surullista tarinaa. Omassa nuoruudessani olin mukana NMKY:n partiossa, mikä piti poissa pahanteosta, Iloniemi myhäilee.

USKALLUS ON ROHKEUTTA OTTAA RISKEJÄ

Iloniemi on tehnyt mittavan uran Suomen ulkopolitiikassa ja talouselämässä. Hän oli muun muassa perustamassa ulkoministeriön kehitysaputoimistoa vuonna 1965.

– Suomessa on edelleen sellainen kulttuuri, että ensiksi leikataan kehitysavusta, kun se muissa pohjoismaissa on viimeinen asia, josta tingitään.

Solidaarisuus, yhteistyö ja rauhan edistäminen ovat olleet keskeisessä roolissa Ilonimen uralla. Hän allekirjoittaa myös HelsinkiMission arvot: läsnäolon, suopeuden ja uskalluksen.

– Suopeus on monimerkityksinen sana. Onko se sitten suvaitsevaisuutta? Suopeuden synonyymi on myös myötämielisyys. Myötätuntoa suopeus ei kuitenkaan ole, sillä myötätunto on astetta vahvempi asia kuin myötämielisyys.

Läsnäolo on Iloniemen mielestä välittämistä ja sitä, että ollaan valmiita osallistumaan.

– Uskallus on rohkeutta ottaa riskejä. Maailmaa ei paranneta ilman uskallusta. Muutoksiin liittyy aina riski, mutta toisaalta riskinsietokyvyn ja uhkarohkeuden välillä on iso ero. Erityisen paljon arvostan rohkeutta, joka liittyy yritystoimintaan. Yrittäjä joutuu laittamaan itsensä peliin ja ottamaan riskin epäonnistumisesta.

KYYNISYYS ON VAARALLISTA

Iloniemen mukaan hänen arvonsa eivät ole juuri muuttuneet iän myötä. Vain optimismi on vähentynyt vuosien varrella.

– Nuoruuden optimismi on vähentynyt, sillä loppujen lopuksi olemme saaneet aikaan hirveän vähän konfliktien ratkaisuissa ja rauhan edistämisessä. Kyynikkoa minusta ei ole silti tullut.

Kyynisyys on Ilonimen mielestä kaikkein vaarallisin elämänasenne, sillä siihen liittyy usein epärehellisyys itseä kohtaan.

– Pahinta itsepetos on silloin, kun ei suostuta uskomaan tiedettä, vaan uskotellaan oman käsityksen olevan totta. Tämä näkyy esimerkiksi kielteisyytenä rokotusohjelmia kohtaan. Ihmiset toimivat näin omien lastensa kustannuksella kieltämällä näiltä rokotukset hengenvaarallisia tauteja vastaan.

JAANA KIURU

1.6.2017

Saattaisit kiinnostua myös näistä

Tukea ja rohkaisua digipulmiin

Avun hakemiseen on aina kynnys