×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy

Jäänkö loppuelämäkseni yksin?

#Myötätuntouutisia

Jäänkö loppuelämäkseni yksin?

Kuva: Jani Laukkanen

HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki kommentoi viittä yleistä kokemusta yksinäisyydestä. Ketään ei ole tuomittu yksinäisyyteen, hän vakuuttaa.

”Kun sairastan, tunnen oloni erityisen yksinäiseksi. Kukaan ei soita eikä käy luonani. Hätäännyn siitä, että apua ei ole tarjolla.”

Sairastuminen lisää turvattomuuden tunnetta. On tärkeää tunnistaa, että kun sairastaa, kaipaa usein erityisellä tavalla hoivaa ja huolenpitoa. Omien tarpeiden tunnistamisen kautta voi löytää itsemyötätuntoa ja keinoja, jotka helpottavat omaa oloa: auttaisiko kuuma suihku, pieni kävely tai joku ihana ruoka tai juoma? Myötätunto on tärkeää, ettei valu katastrofiajatteluun, joka ruokkii vain uhkaskenaarioita ja saa ajattelemaan, että kaikki menee aina huonompaan suuntaan. Se on haavoittavaa ja lisää yksinäisyyden kokemusta.

Jos tuntuu, että on vaikea löytää keinoja oman olon helpottamiseksi ja yksinäisyys syvenee, HelsinkiMissiolla on monia keinoja auttaa. Tarjolla on esimerkiksi keskusteluapua yksinäisyyttä kokeville yli 18-vuotiaille. Voimme yhdessä miettiä, millaisia vaihtoehtoja kullakin on omassa elämässään, ja etsiä uusia näkökulmia yksilöllisiin tilanteisiin.

”Mitä enemmän olen yksin, sitä hankalammaksi toisten tapaaminen muuttuu. Tuntuu, että olen ruma ja tylsä.”

Etenkin korona-aikana tämä on todella yleinen kokemus. Kiinnitämme sosiaalisiin suhteisiimme huomiota eri tavalla kuin ennen, koska niiden asema omassa elämässä on muuttunut entistä tärkeämmäksi. Voisimme antaa niin itsellemme kuin toisillemme tässä asiassa armoa ja muistaa, että saamme harjoitella. On ihan ok, että kohtaaminen on pitkän ajan jälkeen uutta ja kenties outoa ja kuormittavaa.

Yksinäisyyttä kokeva ajattelee usein, että hän on yksin vastuussa sosiaalisen kontaktin onnistumisesta. Hän tarkkailee erityisellä tavalla omia keskustelutaitojaan ja pitää usein päällä anturia, joka skannaa omaa onnistumista tai epäonnistumista. Se panee keskittymään itseen niin, että tilanne, toinen ihminen ja keskustelun kokonaisuus voi jäädä näkemättä.

Tosiasiassa kenenkään ei tarvitse ottaa kaikkea vastuuta sosiaalisesta tilanteesta, sillä kohtaamisessa on aina vähintään kaksi osapuolta. Vastuu on yhteinen, ja kaikki myös mokailevat. Olisiko mahdollista löytää tilanteeseen huumoria? Se voisi leikata terää liialta tarkkaavaisuudelta.

”Olen ollut pitkään yksin ja tottunut siihen. Luulen, että minut on tuomittu yksinäisyyteen koko loppuelämäkseni.”

Yksinäisyyteen voi tottua, vaikka harva haluaa lopulta olla koko elämäänsä yksin. Yksinäisyyden kokemus voi kuitenkin olla tietynlainen suoja, josta on vaikea päästää irti. On helpompi ajatella, että minut on tuomittu olemaan yksin, kun avautua johonkin uuteen. Kun taustalla on pitkäkestoinen yksinäisyys, siitä pois pyrkiminen voi tuntua vaikealta tai mahdottomalta. Ei ole kokemusta siitä, että elämä voisi olla toisenlaista. Moni pelkää kokeilla uusia asioita, koska ennakoi huonojen kokemusten toistuvan. Se on ymmärrettävää.

En usko, että on toivottomia tapauksia, siis jotenkin yksinäisyyteen tuomittuja. On kuitenkin selvä, että tilanne ei ratkea ilman omaa uteliaisuutta kokeilla jotakin uutta.

HelsinkiMission ammattilaisen kanssa voi etsiä uusia näkökulmia omaan elämään. Prosessia edistää se, että on kiinnostus tutkia asiaa, omia kokemuksia ja ajatusmalleja. Tarjolla on viisi yksilötapaamista ja niiden jälkeen vielä seurantatapaaminen. Nettisivuiltamme ladattavaa tehtäväkirjaa käytetään tarpeen mukaan keskustelujen tukena. Sitä voi käyttää myös itsenäisesti.

”En usko, että yksinäistä ihmistä voi auttaa hyvää tarkoittavilla neuvoilla ja tehtävillä. Jokaisen yksinäisyys on hänen omansa eikä sitä voi kukaan muu ymmärtää.”

On totta, että jokaisen kokemus on omanlaisensa. HelsinkiMissiossa pyrimme olemaan neuvomatta ketään – tehtävien tarkoitus on avata tilannetta, ei tarjota valmiita ratkaisuja. Kysymme jokaisen keskustelun päätteeksi, oliko siitä asiakkaalle jotakin hyötyä ja miten tämä koki tulleensa kuulluksi. Haluamme itsekin oppia asiakkailtamme. Ei ole olemassa valmiita onnistumisen malleja, vaikka niitä joskus meiltä työntekijöiltä toivotaankin.

Jos ei ole lainkaan omaa uteliaisuutta eikä uskallusta kokeilla, voisiko tulla ymmärretyksi, silloin toisten on toki usein vaikea ymmärtää. Vaatii valtavasti rohkeutta avata itseä toisille ihmisille, kun taustalla on huonoja kokemuksia. Kaikki eivät ole valmiita siihen.

”Korona on vaikeuttanut yksinäisyyden tunnettani. Vaikuttaa siltä, että kaikilla muilla on asiat hyvin, heillä käy vieraita ja he nauttivat mökeillään. Tunnistan itsessäni myös kateutta.”

Etenkin somea seuraavalle herää helposti kateus ja vertailu, joka voi tietysti perustua valheelliseen kuvaan. Somessa kerrotaan ehkä iloisesta mökkireissusta mutta jätetään mainitsematta, että avioero on vireillä. Kuitenkin jos oma elämä on mennyt eri tavoin kuin itse suunnitteli – ei vaikka ole parisuhdetta tai perhettä tai työtä josta haaveili – voi toisten hehkutuksen rinnalla kokea itsensä epäonnistuneeksi.

Yksinäisyyteen voi liittyä se, että ihminen kokee olevansa ulkopuolinen toisten onnistumisen kokemuksista. Siksi yksinäisyys linkittyy myös masennukseen. Sellaisesta mielentilasta on vaikea ryhtyä iloiseksi ja toiveikkaaksi ja lähteä luottavaisesti etsiskelemään uusia sosiaalisia suhteita.

On arvokasta tunnistaa omat tunteensa. Esimerkiksi kateus on ymmärrettävä tunne. Se kertoo tarpeesta, joka on jäänyt omalla kohdalla täyttymättä. Pitkittyneen kateuden ja katkeroitumisen sijaan voi miettiä, miten omaan elämään voisi löytää lisää kaipaamiaan asioita. Miten päästä kohti myötäiloa, joka kannattelee sosiaalisia suhteita? Miten voisi ajatella, että onpa mukavaa, että tuolla toisella ihmisellä on noin hyvin asiat, minäkin haluaisin?

Yksi vaihtoehto murtaa omaa yksinäisyyden kokemustaan on lähteä mukaan johonkin itselle merkitykselliseen toimintaan. Se, että tekee jotakin toisten hyväksi, on tutkitusti yksi parhaita keinoja lievittää yksinäisyyttä. HelsinkiMissiolla esimerkiksi on monenlaisia mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön.

 
Kokemukset on yhdistelty HelsinkiMission saamista palautteista ja kommenteista.

 

Lue lisää HelsinkiMission yksinäisyystyöstä: helsinkimissio.fi/yksinaisyys

Mahdollisuudet vapaaehtoistyöhön: helsinkimissio.fi/vapaaehtoistyo

Tilaa #Myötätuntouutisia-uutiskirje

Tilaa #Myötätuntouutisia-uutiskirje

 

Tilaamalla sähköisen uutiskirjeemme saat uusinta tietoa HelsinkiMission toiminnasta ja auttamistavoista. Voit milloin tahansa perua viestinnän.

Uutiskirjeen tilaajan tiedot tallennetaan HelsinkiMission asiakasrekisteriin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille toimijoille.

Kiitos tilauksesta!

Saat uutiskirjeen jatkossa sähköpostiisi.