Jotta yhteiskunta olisi humaanimpi

Voisi luulla, että 1800-luvulla perustettuja kaupunkilähetyksiä peittäisi vuosikymmenten pölykerros ja niiden auttamisen tavat olisivat isoäidin ajoilta. Totuus on kuitenkin toista.

Tämä huomattiin pohjoismaisten kaupunkilähetysten kokoontuessa Helsingissä 10.–12.10.2017. Konferenssissa neljä modernia, sosiaalisten ongelmien ratkaisuun erikoistunutta järjestöä esittelivät auttamisen uusia tuulia. Tilaisuutta isännöi HelsinkiMissio, joka tunnettiin menneinä vuosikymmeninä nimellä Helsingin Kaupunkilähetys.

– Ei ole mikään temppu saada ihminen päihdeuralta hetkeksi jaloilleen. Seuraava askel, vakituinen asunto ja työ, on huomattavasti vaikeampi, sanoo Oslon kaupunkilähetyksen asiantuntija ja pappi Steinar Eraker.

– Tämä on uusi, pieni projekti, jolla on suuret riskit. Olen silti optimistinen, Eraker kuvaa puoleen väliin ehtinyttä pilottihanketta.

Hanke syntyi, kun kolme yömajassa asunutta ja siellä vapaaehtoistöihin osallistunutta naista hoksasi tyhjilleen jääneen klinikkana toimineen talon. He ottivat yhteyttä klinikan omistajaan, Oslon kaupunkilähetykseen.

– Naisilla oli suunnitelma. He halusivat vuokrata talosta asunnot ja työllistää itsensä. Tarkoitus oli perustaa ansiotyötä varten siivous- ja kuljetusfirmat. Aloite meni läpi.

Tällä hetkellä talossa asuu viisi naista ja 14 miestä. Uutta elämää opetellaan järjestyssäännöistä alkaen. Kaupunkilähetyksen työntekijä tapaa väkeä viikoittain. Taloa hallinnoi neljän asukkaan hallitus, joka päättää muun muassa uuden vuokralaisen ottamisesta. Muutama asukas on lähtenyt omille teilleen.

Koko joukosta 15 on töissä. He siivoavat ja kuskaavat ruokaa tai huonekaluja Kaupunkilähetyksen projekteissa. Motivaatiota nostaa se, että he tekevät työkeikkoja juuri Kaupunkilähetykselle.

– Tämä on prosessia meille kaikille. Eikä aina ole helppoa, Eraker myöntää.

Asukkaille, joiden joukossa on esimerkiksi entisiä seksin myyjiä, elämä on taistelua normaaliin elämänrytmiin pääsemiseksi. Tulee takapakkeja, päätä lyödään seinään.

– Mutta asukkaat löytävät myös vahvuuksiaan. Vastuu itsestä alkaa kasvaa. Joku on saanut jo työn vapailta markkinoilta.

YKSI EI SAA LEIMATA KAIKKIA

Steinar Eraker Oslon kaupunkilähetyksestä sanoo, että pilottihanke on ankaraa koulua myös ammattiauttajille.

– Miten antaa tilaa ja luottaa asukkaisiin? Miten uskoa heille vastuu elämästään? Tätä dialogia käymme jatkuvasti.

1855 perustetulla järjestöllä on tuhat palkattua tekijää ja toinen mokoma vapaaehtoisia. Työn sisältöä säädetään yhteiskunnan muutosten mukaan.

– Vuodesta 2010 asiakkaiksemme on tullut lisää väkeä, kielitaidottomia työläisiä, Romanian kerjäläisiä, turvapaikanhakijoita, ohjelmajohtaja Kari Gran luettelee.

Vaikka paperit olisivat kunnossa, monet ovat haavoittuvassa asemassa suurkaupungin kiihkeässä sykkeessä. Jotkut lähettävät vähiä rahojaan kotimaahan, jossa eletään paljon syvemmällä köyhyydessä.

– Käytännön auttamisen ohella työtämme on vaikuttaa koviin asenteisiin. Yksi rikokseen syyllistynyt ei saa leimata kaikkia maahanmuuttajia.

KAIKKIEN YHTEISKUNTA

– Jatkamme töitä, jotta yhteiskunta olisi humaanimpi ja kaikki pysyisivät kyydissä, sosiaalityön päällikkö Anna Johansson Tukholman kaupunkilähetyksestä valotti kokouksessa järjestönsä tarkoitusta.

Käytännössä se tarkoittaa muun muassa perustarpeisiin vastaamista: koteja kodittomille, merkityksellisen työn tarjoamista mahdollisimman monelle.

– Kannamme osaltamme vastuun siitä, että kuilu fyysisesti ja henkisesti huono-osaisten ja hyvinvoivien välillä kapenisi. Ja ihmiset jaksaisivat kaivaa voimia huolehtiakseen itsestään.