Kiusaaminen jätti kipeät haavat – Senioripysäkki auttoi voimaantumaan

Työpaikkakiusaamisesta kärsinyt Ulla, 66, löysi Senioripysäkin ryhmästä korjaavan yhteisön. Korona-aikana ryhmä kokoontui etänä.

Kun Ulla aloitti Senioripysäkki-ryhmässä, hän ei arvannut, että kasvokkaiset kokoontumiset korvautuisivat pian etäyhteyksillä. Korona-ajan alettua muutamia kertoja samassa huoneessa kokoontunut ryhmä siirtyi ensin puhelimen, sitten Teamsin päähän.

– Oli hyvä, että olimme ehtineet tavata myös kasvotusten. Muistin, miltä ihmiset näyttävät, miten he istuvat ja miten elehtivät. Se tuntui helpottavalta, Ulla sanoo.

Senioripysäkki-ryhmä on yli 60-vuotiaille tarkoitettu ammattilaisen ohjaama keskusteluryhmä. Ullan ryhmään kuului viisi naista ja kaksi miestä, joista jokainen toi paikalle omat murheensa ja kysymyksensä. Etäyhteyteen siirtyminen sujui mallikkaasti, eikä kukaan joutunut sen vuoksi jättäytymään pois.

– Se sujui suorastaan yllättävän hyvin, Ulla sanoo.

Ei turhaa vellontaa

Ulla hakeutui Senioripysäkille terveyskeskuksen psykiatrisen sairaanhoitajan vinkistä. Hän oli jäänyt eläkkeelle vuonna 2017 ja saanut heti sen jälkeen aivoverenvuodon.

– Se ei onneksi ollut kovin vakava mutta herätti minut ajattelemaan, että haluan voida elämässäni paremmin ja tehdä töitä sen eteen, Ulla sanoo.

Hän oli kärsinyt masennuksesta jo aiemmin, ja työvuodet olivat värittyneet viimeisten vuosien kiusaamiskokemuksilla. Ne nostavat edelleen kyyneleet Ullan silmiin.

Tälläkin hetkellä moni ikäihminen on jäänyt huoliensa kanssa yksin. Auta meitä auttamaan.

– En tiedä yhäkään, mitä tein väärin ja miksi esimiehet kohtelivat minua kuten kohtelivat.

Hän sai aivoverenvuodon jälkeen väliaikaista keskusteluapua terveydenhuollosta ja myöhemmin psykiatriselta sairaanhoitajalta mutta kaipasi niille jatkoa. Ystäviä, lapsia ja sisaria hän ei halunnut loputtomasti kuormittaa omilla asioillaan. Senioripysäkki kuulosti jännittävältä, vähän liiankin, mutta Ulla päätti uskaltautua mukaan.

– Olen aika pidättyväinen enkä varsinaisesti ihmisihminen, hän kuvailee Pete-koira kainalossaan.

– Pelkäsin, että tapaamiset ovat hyvin emotionaalisia ja hallitsemattomia.

Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Turhaan vellontaan ei sorruttu, vaikka isoja asioita jaettiinkin. Ulla piti hyvänä sitä, että mukana ryhmässä oli sekä naisia että miehiä.

– Se vei keskustelua hyvällä tavalla yleisemmälle tasolle, hän uskoo.

Kokemus joukkoon kuulumisesta kannattelee

Keskinäisen tuen ja kunnioituksen ilmapiiri. Siten Ulla kuvaa Senioripysäkkiä. Hänen ryhmänsä osallistujat olivat hyvin erilaisia uskonnollisia ja poliittisia näkemyksiä myöten, mutta se ei estänyt toisten arvostamista.

– Ohjaaja Ona Robson hoiti myös hommansa todella hyvin, johdatteli keskustelua ja palautti sitä tarvittaessa urilleen. Hän myös muistutti tarvittaessa, että ketään ei ryhmässä arvostella, Ulla kiittää.

Ryhmä ei ratkaissut Ullan kaikkia ongelmia, mutta kokemus yhteisöön kuulumisesta oli hänelle tärkeä. Hän kuvaa itseään ujoksi, mutta koki pääsevänsä joukkoon mukaan. Siis kelpaavansa.

– Voi kyllä sanoa, että se oli kiusaamiskokemusten jälkeen korjaava kokemus, joka kannattelee vieläkin. Tällaisen ryhmän hyvä vaikutus ei häviä, Ulla sanoo.

Hän sanoo saaneensa ryhmän toisten jäsenten tarinoista ajateltavaa myös itselleen. Yksi oivallus oli hyväksyä se, että ihmisen elämään kuuluu erilaisia vaiheita ja tapahtumia: hyviä, harmillisia ja suorastaan pahoja. Ne tekevät hänen elämästään ainutlaatuisen.

– Olen yrittänyt sitten painottaa elämässäni sitä hyvää, esimerkiksi musiikkiharrastusta, lapsia ja lastenlapsia.

Varovaisia toiveita tulevasta

Kun Senioripysäkki-ryhmän viralliset kokoontumiset päättyivät, Ullan ryhmä päätti tavata vielä uudelleen. He kävivät syömässä ravintolassa ja vaihtamassa kuulumisia.

– Silloin puhuttiin kevyempiä asioita, mutta oli mukava nähdä, Ulla toteaa. Uudestakin tapaamisesta on ollut puhetta.

Tulevalta Ulla toivoo ainakin matkustelua jonnekin ulkomaille.

– Olen aikaisemminkin matkustanut erilaisten ryhmien kanssa ja tyttären perheen kanssa. Ne ovat olleet mukavia juttuja, hän hymyilee.

Haastateltavan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 18.3.2021.