Vapaaehtoiset

Erja Saarinen

Lukuaika:

5min

25.10.2022

Läsnäoloa ja yhteisiä ulkoiluhetkiä

KUVA: Esko Jämsä

Maire Haaviston, 91, valoisaa huoneistoa kehystävät viherkasvit ja valokuvat. Asunnossa pääsee liikkumaan paikasta toiseen myös pyörätuolilla. Kerran viikossa kuljetus hakee kotiovelta kaupungin järjestämään senioreiden toimintahetkeen Malmilla. Moni asia on hyvin, mutta ulkoilun kanssa on vaikeuksia.

 – Yksin en pääse ollenkaan ulos, en saa edes hissin ovea auki, Haavisto huokaa.

Onneksi apua on löytynyt HelsinkiMission tukihenkilöstä, Marjut Vehmaasta, 64.

Raitista ilmaa ja tarinoita vuosien takaa

Naisten yhteys lähti syntymään kesäkuussa 2020. Haavistolla oli kokemus tukihenkilöstä, koska Tarja-tytär oli kysellyt äidilleen ulkoiluapua HelsinkiMissiosta jo aiemmin.

– Minulla oli aiemmin tukihenkilö, mutta hän muutti pois pääkaupunkiseudulta, Haavisto kertoo.

Marjut Vehmaa tuli vapaaehtoistoimintaan aluksi keikka-auttajaksi, tarjoamaan kertaluonteista apua senioreille. Koronan myötä tarvetta oli etenkin kauppakäynteihin. 

– Mairellekin lähdin tukihenkilöksi vastaamalla ensin keikkapyyntöön, mutta pyyntöön sisältyi tarve säännöllisemmästä ulkoiluseurasta ja siihen, ettei henkilö aina vaihtuisi.

– Olin hoitanut omaa äitiäni, ja kun hän pääsi palvelutaloon korona-ajan alkaessa, minulle vapautui aikaa uudella tavalla. Olin tosin miettinyt tämänkaltaista toimintaa jo aiemmin, osa-aikatyössä kun olen. Mairen viestiin tartuin osin sopivan sijainnin takia ja koska ulkoilussa auttaminen tuntui itselle sopivalta tehtävältä. Myös ikä vaikutti: minä pidän vanhoista ihmisistä.

Koska kyse on nimenomaan ulkoilusta, ulos mennään säällä kuin säällä.

– Sää on lopulta pukeutumiskysymys, ei me olla sokerista, Vehmaa painottaa.

– Pahimmalla säällä mennään sitten parvekkeelle, Haavisto myöntää.

Marjut kuuntelee mielellään Mairen tarinoita menneistä ajoista. KUVA: Esko Jämsä

Toki tärkeää on myös toisen ihmisen läsnäolo. Ulkoilun jälkeen juodaan aina kahvit ja rupatellaan. Haavisto tykkää kertoa ja Vehmaa kuunnella etenkin vanhoja juttuja.

Viipurissa syntyneellä Haavistolla mieleen nousevat helposti sota-ajat.

– Kun sota alkoi, olin 8-vuotias. Isä kuoli sodassa, äiti kuoli jo, kun olin neljä. Äitipuoli ei tykännyt minusta ollenkaan. Elinkin lähinnä hänen vanhempiensa tykönä, jossa piti tarttua heti töihin.

Myöhemmiltä vuosikymmeniltä löytyy yhteistä jaettavaa.

– Minulla on oma piha, ja Maire on ollut kova palstaviljelijä, Vehmaa kertoo. 

– Vielä minä 83-vuotiaana käänsin maata. Ei iän tarvitse painaa, pirteys riippuu luonteesta, Haavisto naurahtaa.

Lupa olla oma itsensä

Tukihenkilöä voivat hakea yli 65-vuotiaat, senioreiden tukihenkilöksi 18 vuotta täyttäneet. Paitsi senioreille tukihenkilöitä tarvitaan myös lapsiperheille ja nuorille.

Kylmiltään ei kenenkään tarvitse hommaan ryhtyä. Kaikki saavat tehtäväänsä koulutuksen.  

– Mutta tässä saa etsiä oman juttunsa, tehdä sitä, mistä on kiinnostunut, ja sitoutua siinä määrin kuin omaan elämäntilanteeseen sopii – säännöllisesti tai satunnaisesti, Marjut Vehmaa muistuttaa.

– Mairea tapaan tällä hetkellä joka toinen viikko. Ja kun on vapaata, nappaan edelleen myös keikkoja – voin esimerkiksi lähteä saattamaan senioria apteekkiin, pankkiin tai kampaajalla tai opastaa uuden puhelimen käytössä tai pankkiasioiden hoitamisessa tietokoneella. Neuvontatyö kun on itselleni tuttua.

Tukihenkilö toimii itsenäisesti, muttei ole yksin. Järjestöltä saa tukea puhelimitse, ja yhteydenpitoon suorastaan ohjeistetaan.

– HelsinkiMissiolta saa todella paljon tukea. On lisäkoulutusta ja vapaamuotoisempia tapaamisia. Tärkeää on vertaistuki. Usein hankalia asioita yritetään ratkoa yhdessä.  

– Tässä hommassa saa olla oma itsensä. Ei tarvitse yrittää yhtään enempää.

Antaa enemmän kuin ottaa

Marjut Vehmaa on mukana ”toistaiseksi”.

– Niin kauan kuin jaksan ja elämäntilanne sallii. Omat työt ovat vuodenvaihteessa katkolla, jos en niitä jatka, vapaaehtoistoiminta voisi vaikka lisätäkin.

– Itse saa hyvän mielen, kun voi olla avuksi. Ehdottomasti tämä antaa enemmän kuin ottaa, Vehmaa vakuuttaa.

Erja Saarinen

25.10.2022