×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy

Mummon mallilla hyvänteossa

#Myötätuntouutisia

Mummon mallilla hyvänteossa

Mummon mallilla hyvänteossa
Kuva: Jani Laukkanen

Salillinen ihmisiä rupattelee iloisesti Ravintola Sunnissa, kun yksi omistajista, David Crichton, puikkelehtii varmistamassa, että asiakkailla on kaikki hyvin.

Meneillään on kerran kuukaudessa pidettävä hyväntekeväisyysillallinen. Senaatintorin laidalla, Cafe Engelin kanssa samassa Sunnin talossa oleva ravintola tarjoaa HelsinkiMission valitsemille vieraille mahdollisuuden pukeutua hienosti, syödä kolmen ruokalajin illallinen ja nauttia rennosta yhdessäolosta.

– Ruoka tuo ihmiset yhteen, David Crichton hymyilee.

Kymmenen vuotta sitten Briteistä Suomeen muuttanut David on harjoittanut hyväntekeväisyyttä aina. Hän on mies, joka vie kodittoman kylpylään pesulle tai pysähtyy juttelemaan kadulla humalaisen kanssa.

– Koskaan ei voi tietää, millainen tarina ihmisen takana on.

Siksikin hyvän tekeminen kiinnostaa. Helpoin tapa on ollut eri järjestöjen kuukausilahjoitukset, mutta konkreettisempikin auttaminen on ollut etsinnässä.

Hän harkitsi ensin vapaaehtoistyötä, mutta koki suomen kielen taitonsa haasteeksi. Oman ravintolan käyttö hyväntekeväisyyteen tarjosi lopulta täydellisen väylän.

– HelsinkiMissiosta soitettiin ja kysyttiin, haluanko korottaa maksamaani kuukausisummaa. Ehdotin heille illallisten tarjoamista ja siitä se lähti.

HelsinkiMissio tarjoaa illallisen mahdollisuutta vapaaehtoisille ja heidän tukea saaville asiakkailleen. Illallista ovat päässeet nauttimaan muun muassa HelsinkiMission senioriasiakkaat ja heidän vapaaehtoiset tukihenkilönsä.

David oli jo aiemmassa työpaikassaan pohtinut hävikkiruokien lahjoittamista, mutta silloin niin lainsäädäntö kuin ilmapiirikin olivat ajatusta vastaan.

HelsinkiMission kautta asiat ovat lopulta sujuneet todella hyvin. Takana on jo neljä illallista ja toimintaa on tarkoitus jatkaa.

– Meille tämä on äärimmäisen helppoa: Teemme omaa työtämme ja HelsinkiMissio hoitaa kaiken muun, David kiittelee.

Jotain ainutlaatuista

Myös HelsinkiMission avainasiakaspäällikkö Kaisa Riski on enemmän kuin tyytyväinen. Hän toimii yhteyshenkilönä Ravintola Sunniin päin.

– Meillä on paljon yritysyhteistyötä, mutta Davidin ja Sunnin toiminta on jotain aivan ainutlaatuista jo mittaluokkansakin takia. He tarjoavat kerran kuussa illallisen salilliselle ihmisiä. Tästä on tullut meidän asiakkailtamme valtavan hienoa palautetta.

Miksi hyväntekeväisyys sitten kiinnostaa?

David joutuu miettimään motiiviaan hetken. Lopulta hän sanoo:

– Millainen maailma olisi, jos kukaan ei tekisi mitään toisten hyväksi? Tässä näkee, miten ihmiset viihtyvät ja miten iloiseksi tämä heidät tekee.

– Olen saanut mallin isovanhemmiltani. Isoäiti oli innokkaasti mukana kirkon hyväntekeväisyystoiminnassa, esimerkiksi leskien ja veteraanien hyväksi. Myös isoisä näytti mallia. Hän laittoi säännöllisesti ylimääräisen aterian eräälle lähinaapurille. Auttaminen oli ihan arkipäiväistä toimintaa.

– Minulle on aina tullut hyvä mieli esimerkiksi siitä brittien tavasta, että ennen joulua supermarketeissa voi lahjoittaa ostoksistaan jotakin oven suussa olevaan koriin. Jokainen voi antaa sen verran kun pystyy, vaikka purkin keitettyjä papuja, David kuvailee.

Kuva: Jani Laukkanen
Millainen maailma olisi, jos kukaan ei tekisi mitään toisten hyväksi?

Yhteistyössä työntekijöiden kanssa

Kysymys siitä, mitä tämä merkitsee yritykselle saa David Crichtonin mietteliääksi. Hänen mielestään hyvän tekemiseen ei tarvita mitään erityistä syytä. Esiin eivät nouse mahdolliset verovähennykset tai imagon rakentaminen. Hän ei tiedä, mitä muut ravintolayrittäjät toiminnasta ajattelevat, koska asia ei ole tullut puheeksi.

Bisnes ei hyvänteosta kärsi.

– Ei tätä voi pitää vain kuluna – kaikki on niin suhteellista. Jos yritys on terveellä pohjalla, niin tällainen kustannus on vain pisara meressä, hän naurahtaa.

Yrityksessä on Davidin lisäksi kolme muuta osakasta, Thomas Rowe, Mika Siltala ja Ulla-Maija Kangas. He lähtivät innokkaasti mukaan ideaan.

– En tee tätä yksin, David muistuttaa.

– Kaikki pitivät ajatusta heti hyvänä. Työntekijät osallistuvat iltaan vapaaehtoisina ja eräs viinin toimittaja lahjoittaa illallisviinit.

Suomi ja Helsinki sopivat Davidille hyvin, vaikka hän asuukin Vantaalla vaimonsa sekä 2- ja 4-vuotiaiden tyttäriensä kanssa. Vanhin lapsista, 17-vuotias tytär, asuu äitinsä kanssa Britanniassa.

– En haluaisi asua Helsingissä, mutta pidän siitä muutoin kovasti. Tämä on sopivan kokoinen kaupunki tällaiselle maalaispojalle.

 
Tuo sinäkin yrityksesi mukaan auttamaan yksinäisiä nuoria, senioreita ja lapsiperheitä. Lue lisää ja ota meihin yhteyttä: helsinkimissio.fi/yrityksille