Onnellinen seniori elää itsensä näköistä elämää

Jokainen ihminen on omanlaisensa ja niin myös jokainen seniori-ikäinen. Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä puolustaa senioreiden tasavertaisia oikeuksia elää juuri sellaista elämää, kuin he haluavat.

Marja Jylhä nostaa esiin mielenkiintoisia itsestäänselvyyksiä, jotka tarkemmin katsottuna ovat erikoisia ajatusmalleja. Esimerkiksi “yli 65-vuotiaista” puhutaan yhtenä joukkona, vaikka ikäeroa ryhmän nuorimpien ja vanhempien välillä voi olla vuosikymmeniä.

− Eihän viisi- ja 50-vuotiaistakaan puhuta yhtenä ryhmänä. Yhtä hullua on puhua kaikista yli 65-vuotiaista kuin he olisivat kaikki samassa elämäntilanteessa.

Joskus aiemmin ajateltiin, että eläkkeellä niin käydään vain päivätansseissa ja istuskellaan keinutuolissa.

− Se ajatus on kuitenkin täysin vanhentunut, naurahtaa Jylhä.

Yli 65-vuotiaat suomalaiset ovat pääsääntöisesti elämäänsä tyytyväisiä, toimintakykyisiä ja aktiivisia kansalaisia. Usein unohdetaan, että he myös tuottavat yhteiskunnalle miljardien arvoista hyötyä työntekijöinä, omaishoitajina, lapsenvahteina, vapaaehtoisina auttajina.

− Ihmiset ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja jokaisella on oma käsityksensä siitä, mikä tekee hänen elämästään onnellista.

Käynnissä on vallankumous

Tutkijat ovat huomanneet, että kehittyneissä maissa elinikä on noussut jo 200 vuoden ajan noin kolme kuukautta vuodessa. Ihmiset elävät pidempään ja yhä suurempi osa heistä on yli 75- tai yli 85-vuotiaita.

− Käynnissä on todellinen pitkäikäisyyden vallankumous, Jylhä toteaa.

Hänen mielestään viimeistään nyt pitäisi oivaltaa, ettei neljäsosaa kansasta ei voi jättää huomiotta, kun yhteiskuntaa kehitetään.

− Pitäisi ymmärtää moninaisuutta ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa iällä ei ole niin suurta merkitystä, Jylhä sanoo.

Parantamisen varaa on monissa asioissa. Kuriositeettina esimerkiksi se, että mielipidetiedusteluissa monet seniori-ikäiset jätetään rutiininomaisesti ulkopuolelle. Tuloksissa kuitenkin kerrotaan suomalaisten mielipide asiaan.

− Kuinka voidaan sanoa, että suomalaiset ovat jotakin mieltä, jos satojatuhansia on jätetty kyselyn ulkopuolelle? Jylhä herättelee.

Kaikki palvelut eivät ole saatavilla ilman digitaitoja

Tärkeimpiä uudistustarpeita on lakisääteisissä palveluissa. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä vähemmän heillä on digitaitoja.

− Sanotaan, että ongelma menee ajan kanssa ohi, mutta kyllä se diginörttikin vanhenee, näkö huononee ja nopeus laskee. Ohjelmat uudistuvat koko ajan, eivätkä keski-ikäisetkään pärjää ilman työpaikalla saatavaa tukea.

Jylhä kuuluttaakin vastaavaa tukea senioreille, ettei käy niin että tosiasiallisesti osa kansasta jää vaille niitä palveluita, joihin heillä on oikeus.

Työelämää tulisi puolestaan kehittää niin, että yhteiskunta hyötyisi edelleen myös senioreiden panoksesta.

− Eihän voi ajatella, että kun ihminen on jäänyt eläkkeelle, kaikki loppuu ja asiantuntemus katoaa. Pitäisi miettiä tapoja ja palveluita, miten nämä, yhä isommat ihmisryhmät, eivät jäisi työelämän ulkopuolelle.

Hauraimmista tulee huolehtia

Jylhä on tutkinut vanhenemista hyvin monin tavoin 40 vuoden ajan. Hän on tutkinut pitkäikäisyyttä, ikääntyvien ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja sitä, mitä väestön vanheneminen tarkoittaa yhteiskunnan kannalta.

Vaikka isossa kuvassa suomalainen seniori voi hyvin, Jylhä haluaa kiinnittää huomiota myös hauraimpien kansalaisten kohteluun.

− Meiltä puuttuu miljoonia vuodessa vanhustenhoidon palveluista ja se on todella suuri epäkohta.

Ikääntyvien palvelusta puhuttaessa vedotaan siihen, että on kestävyysvaje ja siksi ei ole varaa, mutta muiden ikäryhmien kohdalla vastaavaa perustelua ei käytetä.

− Eihän voi olla niin, että lapsista huolehditaan ja työikäisistä, mutta kaikkein heikoimmassa olevista senioreista ei.

Jylhä toivookin päättäjien huomaavan, että yhä suurempi osa suomalaisten hyvinvoinnista on juuri seniori-ikäisten hyvinvointia.