ResoRock Girls panee kaiken peliin

ResoRock Girls, Elina, Ina, Jutta, Liisa ja Vilma soittavat ja laulavat yhdessä, toisiaan tsempaten. Esiintymislavalle nousu on tyttöbändille unelmien täyttymys.

Ina Turunen soitti pienenä mummille sähköurkuja. Kitaraan hän tarttui teininä. Onni potkaisi, ja hän pääsi HelsinkiMission Resonaarin musiikkikouluun, jossa vastassa olivat opettajat, Lauri, Viivi, Juuso ja Riikka-Helena. Viime vuosina Inasta on kehkeytynyt esiintyjänä varma tekijä, tavaramerkkinään punainen kitara.

– Pitää olla sellainen meno, että ampu tulee. Se saa hyvälle tuulelle.

Bändi avasi Inalle ovet heavy rockin maailmaan.

– Soittaessa minussa nousee esiin täältä pesee -fiilikset. Se tarkoittaa, että tehdään kunnolla. Turha ujous pois, antaa mennä, saa karjua.

RESONAARI MUUTTI KAIKEN

Ina Turusen vahvuutena on terve itseluottamus. Tultuaan toisluokkalaisena koulusta hän sanoi vanhemmilleen, että ne kaikki tykkäävät minusta.

Musiikista innostuneen tytön vanhempien oli pakko alkaa kaivaa tietoa oikeanlaisesta opiskelusta. Sen tien päästä löytyi Resonaari ja alkoi kitaransoiton opiskelu.

–  Tämä muutti täysin Inan elämän. Musiikkikoulun ilmapiiri on ihan uskomaton. Talo huokuu tasavertaisuutta, uskoa siihen, että aivan jokainen voi oppia. Siellä tehdään opetustyötä mielettömän suurella sydämellä, Inan äiti Minna Turunen kiittelee.

Pääsy koulun tyttöbändiin oli onnen täyttymys.

– Rock-asenne, josta Ina on hyvin tietoinen, löytyi pari kolme vuotta sitten, vaatteita myöten. Hän haaveilee jo kiertueesta Japaniin, Minna Turunen paljastaa.

Vanhempien huoli tytön pärjäämisestä on alkanut jo hellittää.

– Jos olisimme tienneet, mihin Ina pystyy, olisimme säilyneet monelta murheelta.

HAAVEILIJA LÖYSI ROCKIN

– Olen haaveilija, joka pääsi laulamaan rock-bändiin, vaikkei ole rock-ihminen, Liisa Koskela kuvailee.

Hän kokee, että elämä olisi pelkkää kurjuutta ilman musiikkia.

– Musiikin tekeminen on mulle lahja. Bändissä pääsen sitten näyttämään, mitä osaan.

Mutta harjoitella pitää, säännöllisesti. Se on ainoa keino kehittyä ja ammattilaistua.

Liisa soittaa pianoa, mutta on henkeen ja vereen laulaja. Häntä inspiroi monenlainen musiikki, pop, iskelmä, balladit, itämainen musiikki. Turkkilainen vatsatanssi on musiikin jatke ja sitä voi treenata kotona peilin edessä.

Uskon, että mulla on rytmi veressä. Siksi on helppo tehdä musiikkia.

– Kun on surullinen tai vaikeeta, musiikki auttaa, koska se menee suoraan sydämeen. Hyräilen kotona keikkakappaleita, niin kuin Suklaasydäntä, Ikkunaprinssiä ja Keihäänkärkeä.

– Meille sanotaan tunneilla, että virheistä oppii. Siksi en välitä niin paljoa virheistä.

KUN MUSIIKKI RÄJÄYTTÄÄ

Vasta Helsinkiin muuttanut Jutta Tahvanainen meni joku vuosi sitten Resonaarin Savoyn konserttiin, jossa lauloi myös Anna Puu. Jutta innostui ja kertoi konsertista äidilleen. Maria Tahvanainen otti yhteyttä musiikkikouluun, pantiin hakemus sisään, ja tytär sai opiskelupaikan.

– Nuorempana pelkäsin mikrofonia. Sydän hakkasi hirveästi, etenkin kun aplodit alkoivat. Olen vähitellen voittanut pelon ja uskallan mennä yleisön eteen. Rakastan laulamista ja kuulijoita. Sitä hetkeä, kun musiikki räjäyttää tunnelman ja yleisö lähtee mukaan, on vaikea kuvailla.

Musiikkia hän tekee nykyisin myös päivätyönään Lyhty ry:ssä. Äiti iloitsee siitä, että tytär voi harrastaa rakastamaansa musiikkia myös vapaa-ajallaan.

– Resonaarissa on tytön kaverit, joita musiikki yhdistää. Yhdessä voidaan unelmoida pääsystä isoille lavoille. Savoyn konsertti on vuoden kohokohta, jonka odotus alkaa heti vuoden vaihduttua, Maria Tahvanainen kertoo.

Jutan mielestä tunteiden tulkitseminen on ihan oikeaa työtä.

–  Erilaisia tunteita oppii tulkitsemaan vain laulamalla ja kertaamalla. Yksi koskettavimmista lauluista on Lauri Tähkän Sinä olet minun. Sen hauraus itkettää, mutta lavalla se pitää vetää ammatillisesti.

Hengelliset laulut ja kirkkokonsertit ovat myös Jutalle tuttuja.

– Aina on yhtä ihmeellistä, kun joku tulee konsertin jälkeen kiittämään. Silloin tietää, että nyt meni niin kuin piti.

MUSIIKKI LISÄÄ HYVINVOINTIA

Elina Jaakkola on soittanut rumpuja useita vuosia ja tehnyt omiakin kappaleita. ResoRock Girls on hänen ensimmäinen bändinsä.

Lauluja hän tekee suruista ja muista raskaista aiheista, koska ne ovat osa ihmisten elämää.

– Musiikki helpottaa nuoruuden vaikeiden juttujen kelaamista. Uskallan sanoa, että soittaminen ja laulaminen lisäävät hyvinvointiani.

Myös bändin jäsenten huolenpito toisistaan on tärkeää, kun on stressiä ja käydään läpi uusia isoja asioita.

Mitä toivot tulevaisuudelta?

– Sitä, että pääsen kokeilemaan uusia alueita musiikin teossa. Siinä tavoitteessa en aio antaa periksi.

Lue lisää Resonaarin musiikkikoulusta