Vapaaehtoistoiminta vahvistaa hyvinvointia ja sosiaalista luottamusta

Vapaaehtoistoiminta kuuluu olennaisena osana suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Koordinoidun vapaaehtoistoiminnan keinoin mahdollistetaan ihmisten kohtaamisia, keskinäistä ymmärrystä ja sosiaalisia verkostoja.

Vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan 47 prosenttia suomalaisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2018 vastaava luku oli 48,7 prosenttia. Vuonna 2020 vapaaehtoisvoimin tehtiin noin 224 miljardia työtuntia, jonka rahalliseksi arvoksi on arvioitu 4,38 miljardia euroa.

Hyvinvointia yksilöille

Vapaaehtoistoiminta lisää sekä avun saajien että auttajien hyvinvointia monin tavoin. Se lievittää yksinäisyyden kokemusta, kohentaa mielialaa ja vahvistaa itsetuntoa. Se antaa myös osallisuuden kokemuksia ja laajentaa elämänpiiriä.

HelsinkiMissiossa vapaaehtoiset ovat toiminnan sydän, ja toiminta on ammatillisesti koordinoitua. Vapaaehtoiset tarjoavat nuorille läsnäoloa, keskustelukaverin ja seuraa harrastuksiin. Perheet saavat jutteluseuraa ja apukäsiä arjen keskelle. Senioreille vapaaehtoiset antavat monenlaista käytännönapua ja toimivat kanssakulkijana elämässä. Esimerkiksi vapaaehtoisten tukihenkilöiden kohtaamiset ovat vähentäneet nuorten ja lapsiperheiden vanhempien yksinäisyyden kokemusta noin 40 prosenttiyksiköllä.

Vapaaehtoistoiminnasta saadut hyvinvointia edistävät hyödyt eivät rajoitu ainoastaan vapaaehtoistoiminnasta apua saaviin. Myös vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen itsessään vahvistaa hyvinvointia. Vapaaehtoistoimintaan osallistuessaan ihminen ei kohtaa vain mahdollista avun kohdetta, vaan liittyy vapaaehtoisten joukkoon, millä on suuri merkitys uusien sosiaalisten kontaktien luomisessa ja vertaisten kohtaamisessa.

Vapaaehtoistoimintaan osallistuvat kokevat elämänlaatunsa ja terveytensä muita paremmaksi. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa kaiken ikäisten itsetuntoa antamalla onnistumisen ja arvokkuuden kokemuksia. Seniori-ikäisillä toimintaan osallistuminen vaikuttaa myönteisesti myös kognitiivisen kyvykkyyteen. Nuorilla vapaaehtoisilla se voi myös viitoittaa tulevaisuuden polkua auttaen löytämään ammatillisia kiinnostuksen kohteita.

HelsinkiMission vapaaehtoisista yli 70 prosenttia kokee vuosittaisen kyselyn mukaan oman hyvinvointinsa parantuneen. Yli 90 prosenttia tuntee itsensä merkitykselliseksi ja yli 70 prosenttia kokee kuuluvansa yhteisöön. Yli 80 prosenttia pitää vapaaehtoistoimintaa tärkeänä osana elämäänsä sekä kokee saavuttaneensa jotain henkilökohtaisesti tärkeää. Lähes kaikille vapaaehtoistoiminta on tuottanut iloa.

Vahvoista yhteisöistä kestävään yhteiskuntaan

Vapaaehtoistoiminnan hyvä tutkitusti leviää laajemmalle kuin sen tekijän ja vastaanottajan välittömään läheisyyteen. Kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Samalla vahvistuu usko ihmisessä olevaan hyvään ja rohkeus luottaa toiseen ihmiseen. Jos ajattelee pelkästään HelsinkiMission tuhatta vapaaehtoista ja heidän lähiyhteisöjään, on helppo nähdä miten vapaaehtoistoiminnan vaikutukset kertautuvat yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi. Vapaaehtoistoiminta kaventaa polarisoituvan yhteiskunnan empatiakuiluja. HelsinkiMission vapaaehtoisista 95 prosenttia kertoo tavanneensa toiminnan kautta ihmisiä, joita ei muuten tapaisi. Vapaaehtoistoiminta vahvistaakin yhteiskunnan sosiaalista luottamusta ja turvallisuutta ja sitä kautta se on tärkeä tekijä kestävän ja hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisessa.

Osallistumalla vapaaehtoistoimintaan voi siis lisätä sekä omaa että toisten hyvinvointia ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutukset ja halu vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan ovatkin HelsinkiMission vapaaehtoisten kaksi merkittävintä motivaattoria toimintaan osallistumiselle.