Yli tuhat pientä ystävyyden tekoa – suomalaiset kirjoittivat ystävänpäivän kunniaksi tsemppiviestejä nuorille 

Ystävänpäivä on tilaisuus kiittää läheisiään ja muistaa, että jokainen ansaitsee lämpöä. Toimitimme yhteistyössä Postin kanssa noin 1600 suomalaisten nuorille kirjoittamaa ystävänpäiväkorttia School to Belong -ohjelmassa mukana oleviin kouluihin. Jokaiseen käsin kirjoitettuun tsemppiviestiin, piirrettyyn kuvaan ja askarreltuun sydämeen oli ujutettu pientä kartonginpalaa suurempi annos välittämistä tuntemattomia nuoria kohtaan.  

Yksin jääminen ei saa olla yksinäisyyttä kokevan nuoren itsekseen ratkaistava ongelma. Oppilaitoksiin suunnatun School to Belong -ohjelman tavoitteena on saada koko koulu tekemään yhteistyötä yksinäisyyden kitkemiseksi. Neljässä ohjelmaan osallistuvassa koulussa päästiin osaksi ilahduttavaa tempausta, kun jaoimme koululaisille suomalaisten kirjoittamia ystävänpäiväkortteja. 

”Mä en oikein tiedä tuosta tyypistä mitään, mutta se on hyvä tyyppi”

Alppilan lukion juhlasalissa on kaveriviikon kunniaksi järjestetty School to Belong -paneelikeskustelu yhteisöllisyydestä ja yksinäisyydestä. Panelisteina on lukiolaisia sekä henkilökuntaa jakamassa ajatuksiaan, ja salillinen nuoria yltyy välillä aplodeihin panelistien kiteyttäessä jotain olennaista. Lopuksi jokainen saa valita itseään puhuttelevan kortin, jonka on lähettänyt tuntematon suomalainen. Kysyimme kahdelta Alppilan lukiolaiselta, Mette Lehtosalolta ja Anton Riihelältä, mitä ajatuksia arjesta poikkeava ele herättää. 

– Mulla on tämmöinen Nalle Puh -kortti. On oikeasti hauska ajatus, että kortin lähettäjä on miettinyt, että nyt parannan jonkun päivää ja mieltä, pohtii hymyilevä Mette. 

– Mulla on tällainen käsin askarreltu ystävänpäiväkortti, ja takaa löytyy pieni runo. Tosi mukavaa, kun joku on käyttänyt aikaa päivästään siihen, että on halunnut ilahduttaa, Anton jatkaa korttiaan tutkaillen. 

Terveisiä lukiessaan nuoret pohtivat sitä, mitä jokainen voi tehdä lisätäkseen yhteenkuuluvuutta. Molemmat ovat sitä mieltä, että korttien kirjoittamisen kaltaisella pienelläkin huomion osoittamisella on suuri vaikutus. 

– Ei se vaadi mitään rakettitiedettä. Ihan perus ystävällisyys ja käytöstavat vievät pitkälle. Jo siitä tulee heti tosi kiva mieli, että pitää ovea auki, ehkä kyselee kursseilla jotain ja juttelee, jos näkee käytävillä. Varsinkin jos se ei ole se paras kaveri, joka moikkaa tai kysyy kuulumisia, tulee heti tosi lämmin ilmapiiri, kun myös kaveripiirin ulkopuolella on hyvä henki, kiteyttää Anton. 

Suuressa koulussa läheisimmät ystävät eivät aina välttämättä osu samoille kursseille, joten merkitystä on myös sillä, miten ottaa huomioon itselle tuntemattomammat koulukaverit. 

– Omat ympyrät laajenee, kun ei ole vain ne tietyt kaverit, vaan pitää kaikkien kanssa hyvät välit. Ei pidä ajatella, että joku on outo, vaan mieluummin, että “mä en oikein tiedä tuosta tyypistä mitään, mutta se on hyvä tyyppi”, Mette miettii. 

School to Belong -ohjelma rohkaisee ottamaan tilaa ja aikaa yhteisöllisyydelle 

Saimme kuulla myös koulun henkilökunnan näkemyksiä yhteisöllisyydestä, kun jututimme nuoriso-ohjaaja Maria Karppista ja kuraattori Teija Ekholmia. Puheissa nousivat esiin yhteisten tapahtumien ja pienten ystävällisyyden tekojen voima sekä ryhmäyttämisen rooli. Maria painottaa fyysisen tilan merkitystä ryhmäytymisen mahdollistajana, ja erityismaininnan saa koulun nuorten itsensä näköinen taukotila Breikki. 

– Täällä on panostettu tiloihin, esimerkiksi aulaan on tuotu mukavia sohvia. Monesti yhteisöllisyys voi olla ihan siitäkin kiinni, että on paikka, mihin istua ja joku paikka, mihin toinen istuu. Tilasuunnittelulla voidaan vahvistaa yhteisöllisyyden rakentamista ja tutustumista toisiin, kertoo Maria.  

School to Belong -ohjelma muistuttaa koko koulua siitä, että yhteisöllisyydelle on tärkeää raivata fyysisen tilan lisäksi myös aikaa. Nuorten on tärkeää nähdä, että yhteisöllisyyttä pidetään yllä, asia on esillä ja siihen halutaan kiinnittää huomiota. 

– Yhteenkuuluvuudesta on puhuttu opettajille, opiskelijoille ja huoltajille. Oppimista tukee se, että ihmiset tulevat mielellään kouluun ja täällä on kontakteja. Vaikka välillä oppitunteja menee joihinkin tempauksiin, se maksaa itsensä takaisin, painottaa Teija. 

School to Belongin tiimoilta järjestetty paneeli saa paljon kiitosta. Paneelissa painotetaan sitä, että pienikin teko voi olla riittävä kädenojennus sellaiselle, joka kaipaa kaveria. Nuorten avoimuus koskettaa, kun yksi panelisteista kertoo olleensa itsekin yksinäinen. 

– Se on varmaan monelle yksinäisyyttä kokevalle tärkeä kuulla. Ja hän toiveikkaasti halusi lopussa muistuttaa, että ette ole yksin. Tuli vähän kylmikset siinä. Tosi hyviä pointteja ja rohkeita nuoria, kiittelee Maria. 

Lopuksi kysyimme vielä, millaisia terveisiä koulun henkilökunta lähettää nuorille ystävänpäiväviikolla. Teija haluaa rohkaista uskomaan ystävyyteen: 

– Toivon, että pidettäisiin silmät auki sille, että yksinäisyyttä on olemassa. Se ei ole loppuelämän juttu, että olet yksin, vaan toivoa on. Olen nähnyt, että opiskelija on ollut ykkösellä ja kakkosellakin vielä yksin, mutta onkin abivuonna löytänyt kavereita.