Blogi

Silva Saulio, Work to Belong ja School to Belong -suunnittelija

12.5.2022

Syke nousee ja sormet tuntuvat kylmiltä. Hörppy vettä ja mikrofoni auki, näkyykö esitys? Mitäköhän mielipiteistäni ajatellaan, kutsutaanko tänään mukaan lounaalle? Uransa alussa oleva työntekijä polskii paineiden ja odotusten aallokossa. On intoa ja innostusta työelämästä, mutta myös pelkoa osaamisen riittävyydestä ja jännitystä siitä, löytääkö oman paikkansa.

Muistatko sen ajan, kun aloitit ensimmäisessä työpaikassasi ja opinnot oli juuri lopetettu, tai olit niitä viimeistelemässä? Minä muistan; omasta siirtymisestä koulun penkiltä vakituiseen työelämään on kulunut kolme vuotta. Nytkö olen asiantuntija, kun vielä hetki sitten sähköpostiallekirjoituksessa luki harjoittelija?

Olin siitä onnekkaassa asemassa, että työelämään siirtymistäni eivät varjostaneet pandemian aiheuttama täysetätyö ja -opiskelu. Lähetän suurimmat myötätuntoni kaikille teille, joilla näin on. Uran alussa on kullanarvoista, että työpaikoilla on kokeneempia työkavereita tukemassa ja ohjaamassa. Tunnustan auliisti matkineeni taitavia työkavereitani ja muistan kiitollisena kaikkia hetkiä, jolloin minun annettiin mokata ja onnistua turvallisessa ympäristössä. Toivottavasti voin osaltani auttaa eteenpäin heitä, joille minä näyttäydyn kokeneena asiantuntijana.

Työyhteisöön kuuluminen lisää hyvinvointia

Ammatillisen identiteetin kannalta nuori aikuisuus on käänteentekevää aikaa, johon soisi kiinnitettävän entistä enemmän huomiota. Alle 36-vuotiaiden kokemus työkyvystä ja työtyytyväisyydestä on heikentynyt Miten Suomi voi? -kyselyn mukaan. Myös työuupumus ja mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairaslomat osuvat kipeimmin juuri nuoriin.

Kuulumisen kokemus ja yhteyden tunteminen toisiin ovat merkittäviä hyvinvoinnin osatekijöitä myös työelämän kontekstissa. Juuri julkaistussa Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrissa nähdään, että alle 29-vuotiaat työntekijät kärsivät eniten työelämän yksinäisyydestä ja sosiaalisesta ulossulkemisesta. Kuulun itsekin tähän riskiryhmään.

Tunnen monia, jotka ovat kokeneet suurta surua työyhteisöstään, johon ei tunne kuuluvansa etätyöskentelyn takia. Kun on tuijottanut vuoden verran työkavereita ainoastaan Teamsin ruudulta, jää yhteys väistämättä kaksiulotteiseksi. Työpaikkojen sisäiset porukat ja ryhmittymät ovat luonnollisia, kun samanhenkiset ihmiset jakavat arkeaan päivästä toiseen. Vaatii herkkyyttä huomata, että oman porukan vaalimisessa piilee ulossulkemisen vaara.

Ei ole minkään yhteisön etu, että työporukka lähtee illanviettoon tai lounaalle niin, että yhtä ei kutsuta mukaan. Uuteen työkaveriin tutustuminen on jokaisen vastuulla. Ulkopuolisuutta kokevan työntekijän voi olla vaikeaa sanoittaa kokemustaan, eivätkä esihenkilöt välttämättä osaa reagoida alaisen tuntemuksiin. Työmuodosta riippumatta toivon, että jokainen esihenkilö, työnantaja ja työkaveri miettii, miten varmistatte uuden työntekijän pääsyn osaksi työyhteisöä. Etenkin uransa alussa olevan nuoren.

Tilaa tunteille ja kokemuksien jakamiselle

Olen aloittanut työt HelsinkiMissiolla alkuvuodesta, kun etätyösuositus oli käynnissä. Uusille tavoille opetellessani olen huomannut hienon käytänteen työyhteisössäni: tiimipalavereiden lopuksi saamme antaa palautetta työskentelystä, jossa yhtenä kohtana on osio yhteenkuuluvuudesta ­– koenko kuuluvani ryhmään?

HelsinkiMissio ei ole irrallinen työntekijöiden yksinäisyydestä tai ulkopuolisuudesta, vaikka työmme on vähentää yksinäisyyttä. Sen sijaan olemme mukana kehittämässämme Work to Belong -ohjelmassa, jossa sertifioimme työyhteisöjen yksinäisyyttä vähentäviä työnantajia.

Viimeistään tänä aikana olemme kaikki joutuneet silmätyksin sellaisten tunteiden kanssa, joita ei ole perinteisesti ajateltu kuuluvan työpaikoille: pelon ja surun. Työkyvyn ylläpitämiseksi on välttämätöntä osata käsitellä koko elämän tunneskaalaa. Palautetietoisen työkulttuurin avulla on mahdollisuus kuulla hiljaiseksi jääviä ääniä ja luoda turvallista tilaa kokemuksien jakamiseen.

Work to Belong -ohjelmassa tehdään näkyväksi yksinäisyys ja sosiaalinen ulossulkeminen, sekä niiden vaikutukset yksilölle ja työyhteisölle. Ohjelma auttaa työyhteisöjä tunnistamaan ja lieventämään yksinäisyyttä. Lue lisää Work to Belong -ohjelmasta täältä.

Syke nousee ja sormet tuntuvat kylmiltä. Hörppy vettä ja mikrofoni auki, näkyykö esitys? Mitäköhän mielipiteistäni ajatellaan, kutsutaanko tänään mukaan lounaalle? Uransa alussa oleva työntekijä polskii paineiden ja odotusten aallokossa. On intoa ja innostusta työelämästä, mutta myös pelkoa osaamisen riittävyydestä ja jännitystä siitä, löytääkö oman paikkansa.

Muistatko sen ajan, kun aloitit ensimmäisessä työpaikassasi ja opinnot oli juuri lopetettu, tai olit niitä viimeistelemässä? Minä muistan; omasta siirtymisestä koulun penkiltä vakituiseen työelämään on kulunut kolme vuotta. Nytkö olen asiantuntija, kun vielä hetki sitten sähköpostiallekirjoituksessa luki harjoittelija?

Olin siitä onnekkaassa asemassa, että työelämään siirtymistäni eivät varjostaneet pandemian aiheuttama täysetätyö ja -opiskelu. Lähetän suurimmat myötätuntoni kaikille teille, joilla näin on. Uran alussa on kullanarvoista, että työpaikoilla on kokeneempia työkavereita tukemassa ja ohjaamassa. Tunnustan auliisti matkineeni taitavia työkavereitani ja muistan kiitollisena kaikkia hetkiä, jolloin minun annettiin mokata ja onnistua turvallisessa ympäristössä. Toivottavasti voin osaltani auttaa eteenpäin heitä, joille minä näyttäydyn kokeneena asiantuntijana.

Työyhteisöön kuuluminen lisää hyvinvointia

Ammatillisen identiteetin kannalta nuori aikuisuus on käänteentekevää aikaa, johon soisi kiinnitettävän entistä enemmän huomiota. Alle 36-vuotiaiden kokemus työkyvystä ja työtyytyväisyydestä on heikentynyt Miten Suomi voi? -kyselyn mukaan. Myös työuupumus ja mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairaslomat osuvat kipeimmin juuri nuoriin.

Kuulumisen kokemus ja yhteyden tunteminen toisiin ovat merkittäviä hyvinvoinnin osatekijöitä myös työelämän kontekstissa. Juuri julkaistussa Työelämän yksinäisyys 2022 -barometrissa nähdään, että alle 29-vuotiaat työntekijät kärsivät eniten työelämän yksinäisyydestä ja sosiaalisesta ulossulkemisesta. Kuulun itsekin tähän riskiryhmään.

Tunnen monia, jotka ovat kokeneet suurta surua työyhteisöstään, johon ei tunne kuuluvansa etätyöskentelyn takia. Kun on tuijottanut vuoden verran työkavereita ainoastaan Teamsin ruudulta, jää yhteys väistämättä kaksiulotteiseksi. Työpaikkojen sisäiset porukat ja ryhmittymät ovat luonnollisia, kun samanhenkiset ihmiset jakavat arkeaan päivästä toiseen. Vaatii herkkyyttä huomata, että oman porukan vaalimisessa piilee ulossulkemisen vaara.

Ei ole minkään yhteisön etu, että työporukka lähtee illanviettoon tai lounaalle niin, että yhtä ei kutsuta mukaan. Uuteen työkaveriin tutustuminen on jokaisen vastuulla. Ulkopuolisuutta kokevan työntekijän voi olla vaikeaa sanoittaa kokemustaan, eivätkä esihenkilöt välttämättä osaa reagoida alaisen tuntemuksiin. Työmuodosta riippumatta toivon, että jokainen esihenkilö, työnantaja ja työkaveri miettii, miten varmistatte uuden työntekijän pääsyn osaksi työyhteisöä. Etenkin uransa alussa olevan nuoren.

Tilaa tunteille ja kokemuksien jakamiselle

Olen aloittanut työt HelsinkiMissiolla alkuvuodesta, kun etätyösuositus oli käynnissä. Uusille tavoille opetellessani olen huomannut hienon käytänteen työyhteisössäni: tiimipalavereiden lopuksi saamme antaa palautetta työskentelystä, jossa yhtenä kohtana on osio yhteenkuuluvuudesta ­– koenko kuuluvani ryhmään?

HelsinkiMissio ei ole irrallinen työntekijöiden yksinäisyydestä tai ulkopuolisuudesta, vaikka työmme on vähentää yksinäisyyttä. Sen sijaan olemme mukana kehittämässämme Work to Belong -ohjelmassa, jossa sertifioimme työyhteisöjen yksinäisyyttä vähentäviä työnantajia.

Viimeistään tänä aikana olemme kaikki joutuneet silmätyksin sellaisten tunteiden kanssa, joita ei ole perinteisesti ajateltu kuuluvan työpaikoille: pelon ja surun. Työkyvyn ylläpitämiseksi on välttämätöntä osata käsitellä koko elämän tunneskaalaa. Palautetietoisen työkulttuurin avulla on mahdollisuus kuulla hiljaiseksi jääviä ääniä ja luoda turvallista tilaa kokemuksien jakamiseen.

Work to Belong -ohjelmassa tehdään näkyväksi yksinäisyys ja sosiaalinen ulossulkeminen, sekä niiden vaikutukset yksilölle ja työyhteisölle. Ohjelma auttaa työyhteisöjä tunnistamaan ja lieventämään yksinäisyyttä. Lue lisää Work to Belong -ohjelmasta täältä.

Silva Saulio, Work to Belong ja School to Belong -suunnittelija

12.5.2022

Huomaa nuori työkaveri

Syke nousee ja sormet tuntuvat kylmiltä. Hörppy vettä ja mikrofoni auki, näkyykö esitys? Mitäköhän mielipiteistäni ajatellaan...