Maailmalla ilmiöksi nousseet Pikkuparlamentin puiston yksipaikkaiset penkit saivat viereensä kaveripenkit 

Ympäri maailmaa hauskuuttanut meemi nosti omissa oloissaan viihtyvät suomalaiset kansainväliseen mediahuomioon, mutta Vapaaehtoisten päivänä 5. joulukuuta helsinkiläisen puiston yksipaikkaiset penkit tekevätkin tilaa tuntemattomien kohtaamiselle. 

Suomalaisten oman tilan tarve hauskuttaa maailmalla, kun tuoreen Mauno Koiviston muistomerkin vieressä sijaitsevat Pikkuparlamentin yksipaikkaiset puistonpenkit levisivät laajalti sosiaalisessa mediassa. Vaikka penkkien todellinen tarkoitus on kaupungin mukaan ehkäistä häiriökäytöstä, ovat “introvertin unelmaksi” tituleeratut penkit pönkittäneet suomalaisille maailmalla tyypillistä mainetta. 

Vapaaehtoisten päivänä penkit saavat kuitenkin viereensä kaveripenkit, jotka viestivät yksinkertaisen mutta merkitykseltään suuren kysymyksen: Istuisitko kanssani hetken? Kaveripenkin takana on juhlavuottaan viettävä HelsinkiMissio, joka on jo 140 vuoden ajan tehnyt työtä yksinäisyyden vähentämiseksi. Nyt järjestö haluaa muistuttaa, että vaikka moni meistä kaipaakin omaa rauhaa, on toisille yksin istuminen ainoa vaihtoehto. 

– Juhlavuotemme ja vapaaehtoisten päivän kunniaksi haluamme osoittaa, että Suomessa riittää myös yhteisöllisyyttä. Siksi toimme Pikkuparlamentin puistoon kaveripenkit, joilla tuntemattomat voivat kohdata toisensa kuin ystävät, kertoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander. 

Suomalaisista maalataan maailmalla kuvaa melankolisena, sulkeutuneena kansana, joka karttaa kontaktia tuntemattoman kanssa. Vaikka suomalaisten itseironia riittää vanhentuneiden mielikuvien omistamiseen ja jopa niillä ratsastamiseen, on myös moni oman tilan tarpeestaan tunnettu suomalainen tahtomattaan yksin: tutkimukset osoittavat, että joka kymmenes suomalainen kärsii yksinäisyydestä.  

–  Yksinäisyys syö sekä mieltä että kehoa. Siksi on meidän kaikkien yhteinen asia vähentää yksinäisyyttä. Se voi tarkoittaa pieniä tekoja ja kohtaamisia arjessa. Yksi keino on myös ryhtyä vapaaehtoiseksi, sillä se vähentää niin vapaaehtoisen itsensä kuin vastaanottajan yksinäisyyttä, sanoo HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan päällikkö Hanna Falk.

Yksinäisyyden räjähdysmäinen kasvu on tehnyt siitä kuin kansantaudin, jonka vaikutukset niin yksilöön kuin yhteiskuntaan ovat huomattavat: tutkimusten mukaan krooninen yksinäisyys on terveydelle yhtä haitallista kuin 15 savuketta päivässä ja yksinäisyyden kokonaisvaikutukset kasvattavat kuolemanriskiä jopa 26 prosentilla. Se on yksi suurimmista ikäihmisten terveysriskeistä ja aiheuttaa jatkuvasti kasvavaa pahoinvointia myös kouluikäisten ja opiskelijoiden keskuudessa. 

Yksinäisyyden kasvu huolestuttaa myös maailmalla. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on nostanut yksinäisyyden maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi, ja esimerkiksi Iso-Britannia ja Japani ovat nimittäneet yksinäisyyden ehkäisyyn keskittyvän ministerin. 

HelsinkiMission tavoitteena on saada Suomeen kansallinen yksinäisyysstrategia sekä tuoda yksinäisyyden aiheuttamien vaikutusten arviointi osaksi valmistelua ja päätöksentekoa. Vapaaehtoistyön yksinäisyyttä vähentävät vaikutukset on tunnistettava, jotta tarvittava resursointi voidaan turvata tulevaisuudessa. 

Pikkuparlamentin puistoon asetetuilla kaveripenkeillä istuvat 5. joulukuuta HelsinkiMission vapaaehtoistyöntekijät, jotka kutsuvat niin satunnaiset ohikulkijat kuin yksinäisyyttä kokevat istumaan alas ja kohtaamaan toisen kuin ystävän.