Tsemppaa nuorelle uskoa tulevaisuuteen

Ruusuja, kakkuja, ylistäviä sanoja todistuksesta. Riemua ainakin osalle nuorista. Mutta kevään juhlahetki voi olla myös vaikea. 

Ainakin koulunsa päättäville kevääseen voi liittyä hyvinkin kaksijakoinen tunnelma: toisaalta helpotusta kouluvuoden päättymisestä, toisaalta jännitystä siirtymisestä johonkin uuteen ja tuntemattomaan.

 – Siirtymävaiheet ovat aina riskikohtia yksinäisyyden kokemukselle. Luovutaan tutuista kuvioista, ja edessä on elämänvaihe, josta ei vielä tiedä, HelsinkiMission nuorten palvelujen päällikkö Heidi Rouhiainen kuvaa.

Pettymys voi olla suuri, jos joutuu huomaamaan, ettei opiskelijaelämä olekaan sellaista, joksi sitä on kuvitellut. Osalla nuorista opiskelu- tai työpaikka jää haaveeksi, tämä voi olla todellinen kriisin paikka.

Liika itsekriittisyys vääristää todellisuutta 

Nuorten riittämättömyyden tunne on vuosien saatossa lisääntynyt niin pärjäämisen, suoriutumisen kuin myös ihmissuhteiden osalta. Korona vielä korosti kahtiajakoa hyvin ja huonosti voivien välillä.

Stressioireet kerääntyvät etenkin lukukausien loppuun. Oppilailla, joilla on haasteita, voimat meinaavat loppua ennen kouluvuotta. 

– Tämä aika korostaa yksilön vastuuta, menestymistä. Eikä sitä ainakaan vähennä sosiaalisen media, jossa jaetaan huippuhetkiä. Niitä sitten verrataan omaan elämään, niin ulkonäön kuin sosiaalisen elämän osalta. Todellisuus siitä, millaista elämän tulisi olla, vääristyy, Heidi Rouhiainen tiivistää.

Itsekriittisyyden paineet kohdistuvat niin menestyjiin kuin alisuoriutujiin.

 – Kyse on saman ilmiön ääripäistä. Alisuoriutujilla paineet saattavat estää alkuun pääsemisen, mutta ei menestystäkään tule ylläpitää hinnalla millä hyvänsä.

Kotiväen olisi tärkeintä pitää yhteys nuoreen avoimena. Erityisen tärkeää on pysähtyä ja antaa aikaa silloin, kun nuorella itsellään on tarve puhua ja jakaa ajatuksiaan aikuisen kanssa. 

Et ole yksin

HelsinkiMission luomassa Minä riitän -ryhmämallissa opetellaan irrottautumaan liiallisesta itsekriittisyydestä ja suhtautumaan itseen myötätuntoisesti. Mietitään keinoja, miten pitää itsestä huolta.

– On tärkeää tarkkailla, miten puhuu itselleen epäonnistumisissa ja muissa vaikeissa tilanteissa. Niinkö puhuisin ystävälle? Siten voi tunnistaa tilanteita, joissa on itselleen ankara, vaikka tarvitsisi lohdutusta.

– Muutos alkaa ystävystymisestä itsen kanssa. Jokaisella on oikeus välillä levähtää, palautua. Koko ajan ei tarvitse olla tehokas ja hyödyllinen, Rouhiainen korostaa.

Apua haetaan usein vasta, kun haasteellinen vaihe on kestänyt jonkin aikaa. Tuen ja vertaistuen hakemista ei kuitenkaan kannattaisi venyttää.

– Kun on vasta vähän elämänkokemusta, kokee helposti, että on vaikeiden asioiden kanssa yksin maailmassa. Ryhmästä saa peilipinnan, huomaa, että samoja ajatuksia ja tuntoja on muillakin.

HelsinkiMissio tarjoaa nuorille ryhmätoiminnan lisäksi keskustelutukea ja vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Nuorten kriisipisteellä on jo pitkään luotettu ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteisvoimin toteuttamaan apuun nuorten hyväksi. Kynnys on matala: ei tarvita diagnooseja tai lähetteitä, apua saa ilmaiseksi ja tarvittaessa anonyyminä.

Itsenäiseen työskentelyyn on tarjolla maksuton Minä riitän -opas, jonka voi ladata verkosta. Nuorten kokemista paineista kertonee sekin, että viime vuoden aikana opasta ladattiin yli 3 500 kertaa.

Nuorten tukena jo 30 vuotta

Nuorten kriisipisteen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Alkujaan nuorten itsemurhien ehkäisyyn keskittynyt toiminta on laajentunut huomattavasti: nyt tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä, lisätä ja ylläpitää hyvinvointia ja osallisuutta.

Uusi yksinäisyyttä vähentävä ja yhteisöllisyyttä vahvistava School to Belong -ohjelma on suunnattu oppilaitoksille. Viime syksynä käynnistyneeseen ohjelmaan tuli heti mukaan 46 oppilaitosta ja tulevana syksynä mukaan lähtee 106, pääasiassa toisen asteen oppilaitosta. Syksyllä julkaistaan myös oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille tehdyn yksinäisyyskyselyn tulokset. Samalla käynnistetään samoille ryhmille koulutukset siitä, miten yksinäisyyttä voi tunnistaa, mitä sille voi tehdä ja miten lisätä itsemyötätuntoa.

Koulukohtaisten kyselytulosten perusteella oppilaitokset voivat kehittää oman yksinäisyysstrategian valmiin työkalun avulla. Strategian tehneet saavat sertifikaatin.

–  Toiminta ei siis keskity vain yksinäisyyttä kokeviin vaan koko kouluyhteisöön. Kaikkia haastetaan miettimään yksinäisyysilmiötä ja tekemään aktiivisesti muutosta, Rouhiainen painottaa.

Jokainen nuori on huomion arvoinen

Keväisin valokeilaan nostetaan perinteisellä mittarilla hienosti suoriutuneet oppilaat. Tunnustusta tarvitsevat ja ansaitsevat muutkin.

 – Joku on ylittänyt esteitä, joista muut eivät tiedä mitään. Ja heilläkin, jotka eivät saa kouluvuottaan suoritettua, on siihen omat syynsä. Sekään ei ole maailmanloppu. Opintoja voi suorittaa joustavasti, kun vointi on parempi.

Kouluvuoden päättyessäkään kiitoksen ja huomion osoittamisen ei tarvitse liittyä suorituksiin. Olennaisinta on nostaa esiin nuoressa oleva hyvä.

– Jokainen lapsi haluaa olla vanhemmilleen ilo, tuntea itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi. Nuori tarvitsee kokemuksen, että tärkeät aikuiset ovat kiitollisia hänestä ilman suorituksia.

– Se jos mikä vahvistaa tulevaisuudenuskoa. Koulussa menestyneiden on usein helpompi katsoa tulevaisuuteen ja tehdä suunnitelmia. Mutta kaikilla on oikeus unelmoida ja miettiä, millaisen tulevaisuuden itselleen haluaisi. Mitä enemmän haasteita on ollut, sitä tärkeämpää on, että nuorella on elämässä tsemppareita, jotka uskovat häneen, Heidi Rouhiainen muistuttaa.

Nettikalenterista voit varata puhelinajan kriisityöntekijälle.

Minä riitän -oppaasta saat työkaluja itsesi lempeään kohtaamiseen.