Blogi
Tehdään iästä numero #IästäNumero
Ihmiskunnan haave väestön pitkäikäisyydestä on toteutunut, mutta silti vanhenemisesta tuodaan julkisuudessa esille kovin kielteisiä asioita. Tehdään iästä numero on Vanhustyön keskusliiton käynnistämä kansanliike, jonka tavoitteena on ikäystävällinen Suomi.
Iästä sopiikin tehdä numeroa kansanliikkeellä, sillä arvomaailmamme vaatii muutosta. Ja nyt kun numeroa tehdään, niin mietitäänpä mitä vanhuudella ylipäätään tarkoitetaan. Ulkopuoliset ja omat arviot iästä menevät usein ristiin, sillä on aivan eri asia tulla nimetyksi vanhaksi kuin pitää itseään vanhana. Kun tehdään iästä numeroa, voidaan kirkastaa vanhuuden erityisyyttä puhumalla siitä myönteisemmin ja kiinnittämällä huomiota mielen hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin.
Vanhat ihmiset eivät ole mikään yhtenäinen massa, vaan käsitteeseen sisältyy useita sukupolvia. Hyvinkin erilaiset elämät kohtaavat yli 65-vuotiaan jälkikasvun hoitaessa 95-vuotiasta vanhempaansa. Rypyistä ja harmaista hapsista on matkaa sellaiseen vanhuuteen, jossa tarvitaan toisen ihmisen jatkuvaa apua. Lakien, resurssien ja palveluiden lisäksi vanhenemisen arvostamista voidaan lisätä tarkistamalla omaa asennetta vanhuuteen.
Yksinäisyyden vähentäminen on numero yksi
Vanhuuteen liittyviä vaikeita asioita tuodaan kyllä esille, mutta satsataanko matalan kynnyksen ratkaisuihin riittävän monipuolisesti? Yksinäisyys on yksi suurimmista ongelmista, johon vanhemmalla iällä liittyy leskeyttä, toimintakyvyn heikkenemistä sekä sosiaalisten suhteiden vähenemistä. Sen sijaan, että hakisimme yksinäisiä päiväkeskuksiin syömään ja kohtaamaan muita, syrjäytämme heitä järjestämällä sinänsä tärkeätä lääkkeenjakoa ja ruokapalvelua tyhjään kotiin. Kyllähän merkityksettömältä tuntuva yksinäinen elämä masentaa − itse kutakin.
Vanhenevien ihmisten hyvinvointiin liittyviä asioita tulisikin nähdä laaja-alaisemmin ja etsiä tapoja, joilla yksinäisyyttä voidaan vähentää.
Kulttuuriharrastukset lisäävät hyvinvointia
Sosiaalisilla suhteilla on parantava vaikutus ja yhteisölliset kohtaamiset parantavat masennusta yhtä tehokkaasti kuin masennuslääkkeet. Kulttuurilla on vahva yhteys koettuun hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kuorolaulaminen pidentää elinikää. Kuoro on yhteishenkeä kohottava yhteisö, joka kokoontuu säännöllisesti ja jossa jokaisen panoksella on merkitystä. Varmasti samaa arjen rikastamista voidaan todeta myös muissa harrasteryhmissä.
Kulttuuripalveluiden soisi olevan ikääntyneiden saavutettavissa, ja kun toimintakyvyn heiketessä lähtemiseen tarvitaan apua, voisi kulttuurikaveritoiminta tulla avuksi. Ikään liittyvä haavoittuvuus ei sulje pois mielen hyvinvointia, vaan merkityksellisyyden tunne ja yksilölliset selviytymiskeinot voivat toimia voimavaroina.
Numeroa voidaan tehdä myös vapaaehtoistoiminnasta, jonka avulla vanhan luokse voidaan tuoda kulttuurikavereiden lisäksi vaikkapa ulkoilu- ja juttuseuraa, saunakavereista puhumattakaan. Monet vapaaehtoisista ovat eläkkeellä ja saavat itselleenkin sisältöä elämään kohtaamisista.
Kun asiasta halutaan tehdä numeroa, halutaan sitä nostaa esiin ja korostaa sen merkitystä. Kansanliikkeen tavoitteilla halutaan vahvistaa myönteisiä ikäasenteita yhteiskunnan eri osa-alueilla ja lisätä vanhuustyön vetovoimaa. Mielikuvien muokkaamisessa on sikälikin työmaata, että tehdyssä kyselyssä (n=2055) vastaajien mielestä vanhuus alkaa keskimäärin 68-vuotiaana. 😊
Tehtäköön iästä nyt silläkin tavalla numeroa, että hyvinvointialueet satsaisivat avustuksiaan järjestöjen tuottamaan matalan kynnyksen hyvinvointi- ja terveydenedistämistoimintaan. Yksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori poikii lukuisan joukon koulutettuja vapaaehtoisia erilaisiin mielekkäisiin kohtaamisiin vanhojen ihmisten kanssa. Näiden kohtaamisten ansiosta vapaaehtoiset voivat itsekin paremmin.
