×
Käytämme evästeitä (cookies) parantaaksemme sivujemme toimivuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Lisätietoja ›

HelsinkiMissio

HelsinkiMissio 133 vuotta

 HelsinkiMissio (vuoteen 2005 asti Helsingin Kaupunkilähetys) vietti 130-vuotisjuhlaansa vuonna 2013. Suomi, Helsinki ja HelsinkiMissio ovat tässä ajassa läpikäyneet suuria muutoksia. Suomi on itsenäistynyt, selvinnyt kahdesta maailmansodasta ja kehittynyt nykyaikaiseksi moderniksi valtioksi. Samaan aikaan Helsinki on kasvanut muutaman kymmenen tuhannen asukkaan kaupungista yli puolimiljoonaiseksi suurkaupungiksi.

2013

HelsinkiMissio täyttää 130 vuotta

HelsinkiMissio täyttää 130 vuotta. Järjestön perustehtävänä on yksinäisten ja unohdettujen kaupunkilaisten etsiminen, löytäminen ja auttaminen sekä kaikkien suomalaisten haastaminen taisteluun yksinäisyyttä vastaan. Uusien toimintamuotojen innovointi ja toimivien mallien valtakunnallistaminen jatkuu.

2001

Senioripysäkki-toiminta alkaa

HelsinkiMissiossa kehitetään ammatillista ryhmäterapiaa ikääntyneille ihmisille vähentämään yksinäisyyttä ja lievittämään ahdistuneisuutta ja masennusta. Vuonna 2001 aloittaa ensimmäinen Senioripysäkki-keskusteluryhmä. Sittemmin Senioripysäkki-toiminta valtakunnallistetaan ja Senioripysäkkejä perustetaan ympäri Suomea.

 

1998

Olli Valtonen toiminnanjohtajaksi

Olli Valtonen valitaan Kaupunkilähetyksen toiminnanjohtajaksi. Henkitoreissaan pihisevä järjestö nousee uuteen kukoistukseen Kaupunkilähetyksen raunioilta. Yhdistyksen nimeksi muutetaan HelsinkiMissio vuonna 2005.

1993

Nuorten kriisipiste aloittaa toimintansa

Nuorten kriisipiste aloittaa toimintansa Kinaporissa. Toiminnan käynnistymiseen vaikuttaa psykiatrinen sairaanhoitaja Helinä Joenperä, jonka tytär oli tehnyt itsemurhan 18-vuotiaana.

1971

Olavi Päivänsalo toiminnanjohtajaksi

Veikko Päivänsalo kuolee ja toiminnanjohtajaksi nousee Olavi Päivänsalo. Lapin-retkeily alkaa, Kelokairan tunturimaja otetaan käyttöön.

1955

Lapset ja vanhukset työn keskiössä

Sodan jälkeen Helsinki on täynnä leikkiviä lapsijoukkoja, suuret ikäluokat näkyvät ja kuuluvat. Samaan aikaan myös kaupungin vanhusväestön osuus kasvaa. Kaupunkilähetyksen toiminnan painopisteeksi määritelläänkin työ lasten ja vanhusten parissa.Vuodesta 1955 alkaen lapsille järjestetään leiritoimintaa Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä.
 

1939

Toinen maailmansota syttyy

Marraskuun 30. päivänä vuonna 1939 kello 9.15 Helsingissä soivat hälytyssireenit. Neuvostoliiton ilmahyökkäys tappaa lähes sata helsinkiläistä. Talvisota 1939-40 ja jatkosota 1941-44 aiheuttavat valtavia menetyksiä ja tuhoja. Kaupunkilähetys auttaa sodasta kärsiviä yhdessä Vapaan huollon kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat perheet, joiden isä on kuollut sodassa.

1933

Toiminnanjohtajaksi Veikko Päivänsalo

B.H. Päivänsalo kuolee, ja toiminnanjohtajaksi nousee hänen poikansa Veikko Päivänsalo.

1929

Diakonia-apua köyhille kaupunkilaisille

Kaupunkiväestön määrän kasvaessa teollistumisen myötä diakonia-apu on tärkeä ase taistelussa köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan. Pula-aikana 1930-luvulla apua tarvitsevien määrät kasvavat vielä entisestään. Kuvassa vuodelta 1929 valmistellaan joulupaketteja vähävaraisille helsinkiläisille jaettaviksi toiminnanjohtaja B.H.Päivänsalon johdolla (lukemassa pylvään edessä).
 

1922

Miesten työsiirtola Rajamäelle

Vuonna 1915 perustetaan B.H. Päivänsalon johdolla miesten työsiirtola Ryttylään. Sieltä se siirtyy Rajamäelle 1922. Rajamäen työsiirtola ottaa asukkaikseen eri tavoin apua tarvitsevia työttömiä miehiä. Siirtolassa miehet tekevät erilaisia maatilan töitä aina savotasta pellon raivaamiseen ja heinänkorjaamiseen.

 

1906

B. H. Päivänsalo toiminnanjohtajaksi

Kaupunkilähetyksen toiminnassa tapahtuu kauaskantoinen muutos, kun 31-vuotias teologian tohtori Bror Hannes Päivänsalo (1875–1933) valitaan yhdistyksen ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. Päivänsalo on opintomatkoillaan Euroopassa saanut kansainvälisiä vaikutteita ja tutustunut uusiin työmuotoihin, joita hän haluaa tuoda myös Suomeen.

1904

Betania-talo valmistuu Punavuoreen

Yhdistyksen oma kirkko Betania valmistuu Punavuoreen. Rakennuksen nimi otetaan Raamatusta.  Betaniaan tulee kirkkosalin ja diakonissojen työtilojen lisäksi vähävaraisille tarkoitettu kansankeittiö, päiväkoti ja työtuvat työttömille naisille ja miehille.

1883

Cecilia Blomqvist – rohkea diakoniatyön uranuurtaja

Cecilia Blomqvistista (1845–1910) tulee Helsingin Kaupunkilähetyksen ensimmäinen diakonissa, jolla on keskeinen rooli lähetysmajan työn käynnistämisessä. Blomqvist perustaa myöhemmin Kaupunkilähetykseen lastenseimen työläisäitien lapsille. Orvoksi jääneestä pienestä Meeri-tytöstä tulee Blomqvistille  kuin oma tytär.


Toiminta käynnistyy

Keisarillinen Suomen senaatti myöntää toimiluvan Helsingin Kaupunkilähetykselle 29.11.1883 ja auttamistyö käynnistyy lähes saman tien: joulukuussa yhdistyksen lähetysmaja avaa ovensa Punavuoressa.

Työn tavoitteena on hengellisen ja ruumiillisen hädän poistaminen niiden parista, jotka olivat vieraantuneet kristillisestä elämästä. Heitä ovat orvot, kodittomat, sairaat köyhät, juomarit, entisen vangit ja "langenneet". Heitä kaikkia tuli suojella auttaa ja hoitaa jakamalla aineellista apua ja hengellistä ravintoa.