Uutinen

27.2.2023

Yhdessä yksinäisyys voitetaan -vaalitavoitteet

Olemme poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, jonka tehtävänä on vähentää yksinäisyyttä ja lisätä hyvinvointia. Eduskuntavaalitavoitteissamme tarjoamme ratkaisuja yksinäisyyden vähentämiseksi sekä vapaaehtoistoiminnan turvaamiseksi. Jokainen myötätuntoinen ja ennakkoluuloton kohtaaminen on tänä päivänä tärkeämpää kuin koskaan ennen. Luodaan yhdessä tulevaisuus, jossa kukaan ei jää yksin!

Toimintaamme ohjaa YK:n kestävän kehityksen kolmas tavoite: taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille. Edistämme yksinäisyyden vähentämistä kansallisella tasolla yhdessä monien kumppaniemme, kuten järjestöjen Yksinäisyysverkoston, Lähde-liikkeen ja Kansalaisareenan kanssa.    

Tavoite 1: Kansallinen yksinäisyysstrategia tuomaan ratkaisuja yksinäisyyden vähentämiseksi  

Olemme olleet kaupungissa 140 vuotta ja tunnemme keinot yksinäisyyden vähentämiseksi. Yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen ongelma, jolla on vakavia vaikutuksia ihmisten mielen ja kehon terveyteen sekä hyvinvointiin. Yksinäisyys on ahdistava, yksilöllinen, ei-toivottu kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä. Se aiheuttaa kipua samoilla aivoalueilla kuin fyysinen kipu. Pitkään jatkuessaan yksinäisyys lisää riskiä sairastua vakavasti.  

Joka kymmenes suomalainen kärsii pitkäkestoisesta yksinäisyydestä. Tätäkin yleisempää yksinäisyys on nuorilla ja ikäihmisillä. 

Yksinäisyysilmiön laajuus sekä siihen vaikuttavat kansalliset ja globaalit kehityskulut on tunnistettava ja tunnustettava. Yksinäisyystutkijat ovat ennustaneet, että yksinäisyys tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat useat yhteiskunnalliset muutokset, kuten yksinasuvien ja ikääntyvien määrän kasvu, kiihtyvä kaupungistuminen ja digitalisaation eteneminen sekä lisääntynyt ympäristöahdistus. Yksinäisyyden lisääntymiseen on reagoitu muuallakin maailmassa.  Muutamissa maissa, kuten Isossa-Britanniassa ja Japanissa, on esimerkiksi perustettu yksinäisyysministerien virat. 

Yksinäisyyden vähentämiseen on ratkaisuja, joita yhteiskunnassa tulisi laaja-alaisesti edistää. Yksinäisyyden tehokas vähentäminen vaatii metatutkimusten (Masi et al. 2011, Saari ym. 2016, Junttila 2018) mukaan:

  • Sosiaalisten kontaktien lisäämistä ja tuen antamista
  • Sosiaalisten taitojen harjoittelua
  • Työskentelyä omien haitallisten ajatusmallien kanssa
  • Kohtaamistyötä tekevien ammattilaisten kouluttamista yksinäisyyden tunnistamiseen ja vähentämiseen
  • Sosioekologisia interventioita, eli vaikuttamista muiden asenteisiin

Yksinäisyyden vähentäminen vaatii myös yhteiskunnallisten rakenteiden tarkastelua. Yksinäisyystyön vaikuttavuus voidaan todentaa sille luoduilla mittareilla.   

Ratkaisumme: 

Tarvitsemme hallitusohjelmaan kansallisen yksinäisyysstrategian ja toimenpideohjelman, jolla voimme edistää tutkittuun tietoon pohjautuvia toimenpiteitä yksinäisyyden vähentämiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Kansallinen yksinäisyysstrategia tuo näkyväksi yksinäisyysilmiön moniulotteisuuden, kuten sosiaalisen ulossulkemisen, ja eri toimijoiden tekemän työn yksinäisyyden vähentämiseksi.

Kansallisella yksinäisyysstrategialla voidaan turvata riittävä ja pitkäkestoinen rahoitus yksinäisyyttä vähentävälle työlle. Tällä hetkellä järjestölähtöisten palveluiden paikka ja asema sote-muutoksessa on osin heikosti jäsennetty ja synnyttää epävarmuutta rahoituksen näkökulmasta.   

Tavoite 2: Yksinäisyyden vaikutusten arviointi on otettava käyttöön osana kansallista valmistelua ja päätöksentekoa  

Yksinäisyyden vähentäminen vaatii eri hallinnonalojen poikkileikkaavaa yhteistyötä ja konkreettisia toimia sekä yksinäisyysvaikutusten arviointia, sillä yksinäisyys koskettaa laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita. Lisäksi yksinäisyyden kustannukset ovat mittavat sekä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. 

Yksinäisyyttä on siellä missä on ihmisiä – se ulottuu yksityiselämän lisäksi kouluyhteisöihin ja työelämään. Sen vaikutukset näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa ja terveydessä, kulttuurissa, työn tehokkuudessa ja lopulta myös yhteiskuntarauhassa ja sisäisessä turvallisuudessa. Myös kaupunkisuunnittelulla, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden tarjonnalla sekä digitaalisten ratkaisujen käyttöönotolla on selkeä yhteys yksinäisyyteen. 

Yksinäisyyden vähentämisessä on panostettava ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Ennaltaehkäisevä työ ehkäisee kustannustehokkaasti ongelmien kasautumista. 

Keskeistä on tällöin varmistaa hyvinvointipalveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Järjestöjen merkitys ja lisäarvo julkisten palveluiden kumppanina on tunnistettava. 

Yksinäisyyden ennaltaehkäiseminen edellyttää, että yhteiskunnallisissa päätöksissä arvioidaan riittävästi eri toimenpiteiden yksinäisyysvaikutuksia jo valmistelu- ja päätöksentekovaiheessa. Päätösten yksinäisyysvaikutuksia tulee myös seurata. Esimerkiksi pandemian rajoitusten jälkeen yksinäisyyden kokemukset eivät ole laskeneet lasten ja nuorten kohdalla entiselle tasolleen, vaan ovat edelleen korkeammalla kuin milloinkaan aiemmin.  

Ratkaisumme: 

Yksinäisyysvaikutusten arviointi osana eri hallinnonalojen tekemää valmistelua ja päätöksentekoa vaatii, että yhteiskunnan eri osa-alueilla mitataan säännöllisesti yksinäisyyden kokemusta hyvinvointikyselyin sekä ikäkausitarkastuksissa, jotta saamme ajankohtaista tietoa yksinäisyyden kokemuksesta. Indikaattori on mahdollista ottaa käyttöön esimerkiksi työyhteisöjen ja oppilaitosyhteisöjen hyvinvointikyselyissä sekä ikäkausitarkastuksissa.  

Kansallisella tasolla on huomioitava yksinäisyyttä vähentävien palveluiden ja toimintojen sosiaaliset tuotot. Esimerkiksi SROI-menetelmällä (Social Return On Investment) on todennettu, että HelsinkiMission nuorten palveluiden toimintaan sijoitettu euro tuottaa itsensä takaisin jo samana vuonna erilaisina yhteiskunnallisina hyötyinä. Arvio ei ota huomioon yksinäisyyden vähentymisen pitkäaikaisia seurauksia, jotka ovat merkittäviä yksilön terveydelle ja nostaisivat sosiaalista tuottoa entisestään. 

Tavoite 3: Vapaaehtoistyön yksinäisyyttä vähentävät vaikutukset on tunnistettava ja resursointi turvattava  

Muuttuneen maailmantilanteen ja kasvavan turvattomuuden keskellä kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminta tuo ihmisiä yhteen ja vahvistaa uskoa hyvään. Se kasvattaa ihmisten luottamusta toisiinsa ja luo kestäviä yhteisöjä. Lisäksi vapaaehtoistoiminta vahvistaa tutkitusti sekä vapaaehtoisen että vapaaehtoistoiminnan vastaanottajan hyvinvointia. Se vähentää yksinäisyyttä, lisää toiveikkuutta ja tyytyväisyyttä elämään sekä vahvistaa itsetuntoa.  

Vapaaehtoistoiminta edistää osallisuutta, sillä toimintaan voivat osallistua erilaiset ihmiset, eri syistä ja erilaisista elämäntilanteista.

Vapaaehtoistoiminnassa pääsee mukaan yhteisöön, ja saa vaikuttaa yhteiseen hyvään. Toiminnassa voi oppia uutta, hyödyntää vahvuuksia ja kohdata uusia ihmisiä. 

Vapaaehtoistyön resursointi on turvattava pitkäaikaisella rahoituksella yksinäisyyden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, jotta tämä suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi kukoistaa myös tulevaisuudessa. Kokemus osallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta vähentää tutkitusti yksinäisyyttä. Vapaaehtoistyöhön panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisena.  

Ratkaisumme: 

HelsinkiMissio on mukana edistämässä Kansalaisareenassa seuraavia eduskuntavaalitavoitteita vapaaehtoistoiminnan osalta:  

  • Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan rahoituksen tulee olla riittävää, pitkäjänteistä ja siiloja purkavaa 
  • Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan osaaminen on huomioitava julkishallinnossa 
  • Kansalais- ja demokratiataitoja on kasvatettava läpi oppijan koulutuspolun 

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ainoa kaikkien vapaaehtoistoimijoiden edunvalvoja Suomessa.

HelsinkiMissio yksinäisyyttä vastaan vuodesta 1883 

HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, maanlaajuisesti toimiva järjestö, jonka missiona on vähentää yksinäisyyttä. Kohtaamme ja autamme vuosittain kymmeniä tuhansia senioreja, nuoria, lapsiperheitä, työikäisiä sekä erityisryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tänä päivänä HelsinkiMissio toimii kunnianhimoisen visionsa toteuttamiseksi, jotta kukaan ei jää yksin. Tätä työtä ei kuitenkaan tehdä yksin, vaan se edellyttää monialaista yhteistyötä, sillä yhdessä yksinäisyys voitetaan.

27.2.2023