Pakolaisen auttaminen ei valu hukkaan

Päivi Nerg tuli tunnetuksi vuosi sitten, kun hän ratkoi ennen näkemätöntä pakolaiskriisiä hetki hetkeltä, usein läpi yön. Tänä vuonna hänet valittiin vuoden johtajaksi ja HelsinkiMission valtuuskuntaan. Mitä nyt kuuluu?

Kun maailma vyöryy päälle pakolaistulvan muodossa, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, 58, on se, joka joutuu hälytystilaan ratkomaan ongelmia. 

Syyskuu 2015 oli hänen elämänsä pahin etappi. Maahan saapui lähes 11 000 pakolaista kuukaudessa, kun keväällä tulijoita oli vielä vain 300 kuukaudessa ja elokuussakin alle 3 000. 

Ongelmia oli vain kaksi. Mistä järjestää pikaisesti hätämajoitus 25 000 yllättävälle tulijalle, ja miten säilyttää yhteiskuntarauha, kun vihamieliset äänet ja toimet alkoivat yltyä tulijoiden rinnalla?

AINA TAVOITETTAVISSA

Kansliapäällikkö on tottunut kiireeseen. Toimenkuvaan kuuluu olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden. 

– Mutta en ole koko ajan on-line hälytystilassa, minulla ei ole koko ajan puhelin kädessä. Pystyn viettämään lomaa ja irrottautumaan valmiustilasta. Minut tavoittaa muutenkin kuin puhelimitse.

Vuosi sitten unirytmi oli koetuksella. Tilannekatsauksia pidetiin joka päivä, ja päätöksiä tehtiin yötä myöten.

– Vasta, kun Tornion järjestelykeskus saatiin perustetuksi syyskuussa, minulle tuli tunne, että kyllä tästä selvitään ja tilanne saadaan hallintaan. Pääsin nopeasti taas tasapainoon, hän muistelee kriittistä viikkoa.

MUMMO LÄHTEE LAPSITERAPIAAN

Siviilielämä tasapainottaa työarkea, Nerg kertoo. Hänellä on mies, kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.

– Perhe on tosi tärkeä, sen parissa pääsee normaalin elämän makuun, hän sanoo. 

Nuorin lapsenlapsi on vasta muutaman kuukauden ikäinen ja vanhempi kolmivuotias. Isoäidin silmäterät ovat syntyneet pakolaisaallon kahta puolta.

– Nuorempaa odotettiin pahimman härdellin keskellä. Lapseni sanovatkin, että mummo pääsee meille lapsiterapiaan. Puhdistan päätäni lasten kanssa, Nerg toteaa.

Ulkoilu on toinen mielen puhdistuspaikka.

– Olen intohimoinen liikkuja. Pyöräilen töihin, kun pystyn, hiihdän ja harrastan monenlaista liikuntaa. Lapsesta asti minulle on ollut selvää, että kun tuntuu liian tukkoiselta, pitää lähteä pihalle.

Myös musiikki rentouttaa.

– Puolisoni on pitkäaikainen mieskuorolaulaja. Musiikin avulla minäkin pääsen irti työn paineista. 

KAAOKSEN HETKI

Vuosi sitten Suomi kohtasi toisen maailmansodan jälkeen suurimman pakolaiskriisinsä, joka vaati nopean valmiustilan organisointia. Se jäi Nergin tehtäväksi.

– Kukaan ei ollut osannut varautua Suomeen kohdistuvaan pakolaistulvaan, koska tänne ei aiemminkaan tultu. Pakolaisvirta oli pysähtynyt Keski-Eurooppaan ja viimeistään Ruotsiin, Nerg kuvaa.

Kuitenkin maailmankirjat alkoivat mennä sekaisin Euroopan laidalla Syyrian sisällissodan alettua 2011 ja sitä pahensi Irakin sekasorron lisääntyminen Isis-terrorijärjestön sotatoimien takia. 

Viime vuonna Eurooppaan tulvi yli miljoona pakolaista, pääasiassa Lähi-idästä. Monet menettivät henkensä Välimeren aaltoihin. Koko maailmassa kotinsa on joutunut jättämään Italian väestön verran pakolaisia.

Suomeen on saapunut viimeisen puolentoistavuoden kuluessa noin 36 600 turvapaikanhakijaa. Suurin ryntäys koitti vuosi sitten. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä turvapaikanhakijoita tuli vain 4 200. 

TUNTEIDEN JA TIEDON TULKKI

Aluksi piti turvautua hätämajoitukseen ja alaikäisistä yksin tulleista piti huolehtia erikseen. Pahimmillaan pakolaisia kuljettanut bussikuski ei yöllä tiennyt, mihin pakolaiset pitäisi aamulla viedä.

Majoittamisen rinnalle nousi nopeasti vastuu kansalaisrauhan ylläpitämisestä. Taantuma lisäsi ihmisten huolia. Pelot, ennakkoluulot ja rasistiset ilmiöt nousivat pintaan. 

– Tilanne oli tulenarka. Ihmiset reagoivat voimakkaasti. Siinä piti luoda luottamusta, Nerg toteaa.

Ministeriössä päätettiin, että kansalle annetaan reaaliaikaista, faktoihin perustuvaa tietoa nopeasti siitä, mitä on tapahtumassa.

Tilanne oli tulenarka. Ihmiset reagoivat voimakkaasti. Siinä piti luoda luottamusta

– Päätimme, että minä ja ministeri olemme ne puhuvat päät mediassa, jotka jakavat tietoa. Totesimme, että tuoreilla tilannekuvilla täytetään sitä tyhjää tilaa, joka muuten täyttyisi virhetiedolla. Sisäministeriö vakuutti, että Suomi ei ole pakolaisten vuoksi kriisissä, ja että turvallisuusviranomaisilla asia on hallinnassa, Nerg toteaa.

Kesällä Viestintäammattilaisten järjestö ProCom palkitsi toiminnan ja valitsi Nergin Vuoden johtajaksi. 

Valinnan perusteissa todettiin, että ”johtajana Päivi Nerg on näyttänyt esimerkkiä ammattimaisesta ja avoimesta toimintatavasta, jolla ylläpidetään yhteiskuntarauhaa kiihkeän kansalaiskeskustelun keskelläkin”.

Lisäksi ProCom totesi, että ”Nerg on johtajana ollut aktiivisesti ja joustavasti median käytettävissä turvapaikanhakijoita koskevan keskustelun tulkkina. Hänen rauhallinen ja faktapohjainen esiintymisensä on tehokkaasti vähentänyt turvapaikanhakijoihin kohdistuneita ennakkoluuloja ja virheellisiä tietoja”.

TURVALLISUUS HUOLENAIHEENA

Maailman muutos on johtanut turvallisuusympäristön pysyvään muutokseen. Päivi Nerg muistuttaa, että Euroopan kriisit haastavat Suomenkin, mutta Suomen sisäinen tilanne on edelleen hyvä. 

– Turvallisuus on kuin veteen piirretty viiva. Ei pidä olla sinisilmäinen ja sulkea silmiä uhkilta, mutta toisaalta ei pidä pelotella kansalaisia. Suomen tilanne on vielä turvallinen, mutta ei voida sulkea pois, etteikö tilanne muuttuisi. Kukaan ei voi sanoa, koska tulee se päivä, jolloin voi tapahtua jotain yllättävää, Nerg pohtii.

USKONTOJEN MERKITYS KASVAA

Nergin mukaan uskontojen merkitys kasvaa pakolaisvirtojen myötä. Hänestä muslimien tulo perinteisen kristilliseen maahan haastaa terveellä tavalla vakiintuneita oloja. 
– Suomessa uskonnollisuus on niin yksilökeskeistä, että siitä ei julkisuudessa kovin paljon puhuta. Nyt meille tulee uskonto, joka näkyy julkisesti. Tämä herättää erilaisia reaktioita ja pohdintaa siitä, miten se pitää ottaa huomioon suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Nergin mukaan tämä nostaa tarvetta myös pitää esillä omaa kristillistä kulttuuria, tapoja ja historiaa. Samalla pitää huolehtia, että tulijat voivat toteuttaa omaa uskonnollisuuttaan rinnan kristinuskon kanssa.

– Kotouttamisessa uskonnolla on erittäin suuri merkitys, Nerg muistuttaa.

Hänestä Suomessa tulijoiden kotoutumista tukee hyvin koulujen oman uskonnon opetus. Kun ihminen tunnistaa juurensa ja muut tunnustavat ne, tulijoiden radikalisoimisen ja syrjäytymisen riski pienenee. 

– Islam ei ole lähtökohtaisesti väkivaltauskonto, vaikka sitä väärinkäytetään poliittisen radikalismin välineenä. Ministeriö tekee yhteistyötä Suomen islamilaisen neuvoston (Sine) kanssa, joka tarkastelee yhteiskuntarauhaa islamin näkökulmasta. 

SEURAKUNNILLE KIITOKSIA

Päivi Nergin sydän sykkii vapaaehtoistyölle. Hän kiittää seurakuntia siitä, että niiden väki on lähes joka paikassa tukenut turvapaikan hakijoina olevia ihmisiä.

– Ilman vapaaehtoistyöntekijöitä viranomaiset eivät olisi selvinneet urakasta. Meillä on hyvä keskusteluyhteys seurakuntien kanssa.

Nerg sanoo, että vaikka hakijoita käännytetään pois, seurakuntien heille antama tuki ei valu hukkaan. Myös auttajien oma elämänlaatu kohenee tutkimusten mukaan, eli kaikki voittavat.

– Pakolaiset ovat kohdanneet auttavia lähimmäisiä, eikä se jälki haihdu helposti. On tärkeää auttaa turvapaikanhakijoita heti alussa, vaikka tuki jäisi väliaikaiseksi. He voivat vielä joskus palata Suomeen maahanmuuttajina ja hakea täältä työtä. Asia pitää nähdä isommassa kuvassa.

Nerg kannattaa perheiden yhdistämistä, koska se on suurin kotouttamista edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä asia. Se lisää yhteiskuntarauhaa. 

Hän toteaa, että laittomasti Suomessa oleskelevat eivät ole rikollisia, elleivät syyllisty rikoksiin. Oleskelu on kuitenkin ulkomaalaislain mukaan laitonta, ja tavattaessa heidät poistetaan maasta. Heillä ei myöskään ole normaaliin elämiseen tarvittavia oikeuksia Suomessa.

HELSINKIMISSION MERKITYS KOROSTUU

Päivi Nerg kutsuttiin tänä vuonna HelsinkiMission valtuuskunnan jäseneksi. Hän arvostaa järjestön tekemää työtä. Hänestä HelsinkiMissio voisi olla organisaatio, joka järjestäisi yhteistä toimintaa maahanmuuttajille ja kantaväestölle. 

– Kannatan toimintaa, jossa eri väestöryhmien palveluja ei eriytetä toisistaan.

Nerg näkee, että suuri osa oleskeluluvan saavista pakolaisista jää pääkaupunkiseudulle. Siksi on tärkeää tukea kaikkia toimia, jotka ehkäisevät uusienkin suomalaisten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

– Juuri tätä työtä arvioin HelsinkiMission voivan tehdä jatkossa enemmän. Arvostan turvallisuusnäkökulmasta HelsinkiMission kymmenen vuotta täyttävää Aggredi-toimintaa, joka ennaltaehkäisee katuväkivaltaa ja auttaa rikollisia paremmille poluille. Olen nähnyt sen tuloksia  ja vaikuttavuutta. Tällainen moniammatillinen yhteistyö järjestöjen ja viranomaisten välillä on ratkaisevan tärkeää ihmisarvoisen elämän tukemiseksi.