Yksinäisyys

LAURA PÖRSTI

1.6.2017

Työssäkäyväkin voi kokea köyhyyttä

HelsinkiMissiossa alkoi vuoden alussa tutkimushanke, jossa kartoitetaan kaupunkilaista köyhyyden kokemusta. Kaupunkilainen köyhyys liittyy keskeisesti yksinäisyyteen, toteaa sosiologi Hanna Falk.

– Laadukas tutkimus on HelsinkiMissiolle tärkeää, koska se auttaa ymmärtämään entistä paremmin kaupunkilaisia, joiden kanssa teemme työtä, sanoo sosiologi Hanna Falk.

Hän työskentelee HelsinkiMissiossa tutkijana tämän vuoden alusta alkaneessa Kaupunkilainen köyhyys tänään -tutkimushankkeessa. Se on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kahden ja puolen vuoden rahoituksen.

– Köyhyys liittyy kaupungissa keskeisesti yksinäisyyteen, joka on HelsinkiMission ydinteema. Helsingin erityispiirre on, että täällä köyhyyttä kokevat myös monet työssäkäyvät, sillä asuminen on niin kallista, Falk sanoo.

Tutkimus toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Sitä johtaa kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund, ja yliopistolla toimii myös toinen hankkeen tutkijoista. Hanna Falk katsoo omaksi tehtäväkseen erityisesti soveltavan tutkimuksen.

– Järjestönä haluamme tietenkin hyödyntää tutkimustietoa toiminnassamme. Huolehdin siitä, että tulokset eivät jää pölyttymään kansien väliin.

KOKEMUS KESKIÖSSÄ

Tutkimushankkeessa tarkoitus on tutkia köyhyyden kokemusta määrittelemättä sitä ylhäältä käsin tietynlaiseksi.

– Köyhyys on rahamäärien lisäksi myös sitä, että ei ole varaa normaaliksi katsottuun elämäntapaan, Hanna Falk toteaa.

Helsingissä köyhyys on iso ongelma: pelkästään toimeentulotukea saa yli kymmenen prosenttia kaupunkilaisista.

– On käynyt niin, että viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitetusta tuesta on tullut monelle jatkuva, Falk huolehtii.

Tutkija Hanna Falk paneutuu seuraavat pari vuotta köyhyyden kokemukseen Helsingissä. Hakaniemen ja Kruununhaan yhdistävä Pitkäsilta toimi pitkään symbolisena jakolinjana eri sosiaaliluokkien välillä.

Köyhyydestä kärsivä kaupunkilainen voi olla monenlaisessa elämäntilanteessa, eikä joukko ole yhtenäinen. Se kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi toimeentulotuen saajista yli 70 prosenttia asuu yksin.

– Meitä kiinnostaa, mitä köyhyys tekee ihmiselle ja hänen sosiaaliselle pääomalleen ja mistä köyhyys ihmisten oman kokemuksen mukaan rakentuu, Falk valottaa.

Hän ei halua puhua köyhyyttä kokevien puolesta mutta arvelee, että kulttuurinen pääoma voi helpottaa osattomuuden tunteita.

– Esimerkiksi akateeminen koulutus voi antaa osallisuuden kokemuksen, koska se on arvostettua. Osa ihmisistä taas on jo vanhempiensa mukana tottunut siihen, että ovat sosiaalityön asiakkaita ja kuuluvat porukkaan, jolla ei tässä yhteiskunnassa ole mahdollisuuksia.

PUHE LUO TODELLISUUTTA

Köyhyyden kokemuksen tutkiminen on tärkeää siksikin, että nykypuheessa vähävaraisuus näyttäytyy usein köyhän omana syynä. Kaikille ovat tuttuja argumentit, joiden mukaan työtön ei edes halua töihin vaan makaa mieluummin sohvalla.

– Se, miten puhumme asioista, rakentaa ympäröivää todellisuutta ja vaikuttaa siihen, millaisia asioita yhteiskunnassa arvostetaan, Hanna Falk muistuttaa.

Häntä huolestuttaa se, että päätöksenteko vaikuttaa olevan irrallaan niukkuudessa elämisen todellisuudesta.

– Käsitykset siitä, miten toiset ihmiset elävät, ovat eriytyneet. Se näkyy asenteissa. Tässä ilmapiirissä köyhällä menee paljon energiaa ihan vain siihen, että osoittaa olevansa kunnon ihminen.

KÖYHÄ JÄÄ HELPOSTI YKSIN

Kaupunkilainen yksinäisyys ja kaupunkilainen köyhyys saattavat olla samankaltaisia kokemuksia, arvelee Hanna Falk. Syyllistävän puheen, vähäisten työpaikkojen ja korkeiden elinkustannusten yhdistyessä ihmiset kokevat toisensa kilpakumppaneiksi ja asettuvat herkästi vastakkain.

– Toki entisaikainen maalaisköyhyys, jossa köyhät asuivat nurkissa ja tekivät rikkaille ihmisille töitä, perustui valtaan ja häpeään – mutta köyhien joukko oli yhtenäinen. Silloin köyhä ei ehkä jäänyt emotionaalisesti niin yksin, hän pohtii.

Nykyään yhteisöt ovat pirstoutuneet ja eri sosiaaliluokat kohtaavat harvoin.

– Vapaaehtoistyö on poikkeus tästä, sen parissa kohtaavat erilaiset ihmiset. Altavastaajan asemaan tottunut voi huomata, että niin sanotulla menestyjällä on ihan samat ongelmat, Falk toteaa.

Hän odottaa jo innolla tulevaa tutkimustyötä. Hänen tarkoituksenaan on tehdä oma osuutensa haastattelujen kautta.

– Tärkeintä on, että kysymme ihmisten aitoa kokemusta. Köyhyyteen liittyy paljon määrittelyä ulkopuolelta. Sitä pitäisi tutkijana ja järjestönä osata välttää.

LAURA PÖRSTI

1.6.2017

Saattaisit kiinnostua myös näistä

Tukea ja rohkaisua digipulmiin

Avun hakemiseen on aina kynnys