Kosketuksen merkitys

Kosketuksen merkitys

Ollessani muutaman kuukauden ikäinen jouduin äkillisesti sairaalaan. Siihen aikaan käsitys vauvan tarpeista läheisyyteen ja kosketukseen oli toisenlainen; vanhemmat eivät voineet jäädä kanssani osastolle odottamaan paranemistani. Koska olin niin pieni, minulle ei ole jäänyt muistikuvaa siitä millaista oli jäädä yhtäkkiä yksin vieraaseen maailmaan ilman tuttua turvaa tai rauhoittavaa kosketusta. 

Vauvan jopa elintärkeästä kosketuksen tarpeesta on paljon tutkimustietoa. Vauva tarvitsee turvallista kosketusta muodostaakseen hyväksyvää kehokuvaa ja käsitystä itsestään. Hän tarvitsee hyväksyvää kosketusta oppiakseen rakkautta itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Kosketus laskee stressitasoa ja lievittää kiputuntemusta. Ihokosketus huolenpitäjän kanssa vahvistaa myös vauvan kognitiivisten taitojen kehittymistä.

Tarvitsemme kosketusta kehdosta hautaan

Kosketus ei ole tärkeää vain vauvan mielenterveydelle ja hyvinvoinnille.  Meillä on sama tarve läpi elämämme kuolemaan saakka. Tarve turvalliseen ja arvostavaan kosketukseen, joka tapahtuu meidän ehdoillamme ja rajojamme kunnioittaen. Myös yksinäisyyden kipuun voi liittyä kipua ja surua kosketetuksi tulemisen tarpeesta, joka ei toteudu. Kuten yksinäisyyden kokemusta, myös tätä kipua on lupa surra.

Koronapandemia opetti meidät välttämään kättelyä ja halaamista. Toisen ihmisen kosketukseen tuli uusi vaarallinen sävy, enkä tiedä, olemmeko toipuneet tuosta ajatuksesta. Pohdin välillä, palaammeko entiseen vai löydämmekö uusia tapoja tervehtiä ja koskettaa toisiamme ystävällisen kunnioittavasti. 

Kosketus vahvistaa hyvinvointiamme. Syvää yksinäisyyttä kokevalle kättely tai halaus voi olla ainoa ihokosketus pitkään aikaan. Vaikka kosketus on lyhyt, voi sillä olla tärkeä merkitys.

On tärkeää kunnioittaa toisen ihmisen rajoja

Kaikki eivät kuitenkaan kaipaa kättelyitä, halauksia tai kosketusta, kokevat he yksinäisyyttä tai eivät. Sitä ei tarvitse selittää tai perustella. Vaikka olemme samankaltaisia, olemme myös omanlaisiamme, omalla henkilöhistoriallamme ja persoonallisuuspiirteillä varustettuja. Jokaisella on oikeus asettaa itse rajat siihen, kuka häntä fyysisesti koskettaa ja millä tavalla.  On tärkeää, että kunnioitamme toisen ihmisen rajoja, vaikka kysymällä ”kätelläänkö?”

Itseäänkin voi halata

Joskus eläimen koskettaminen voi tuntua mukavammalta, turvallisemmalta ja helpommalta kuin toisen ihmisen koskettaminen. Myös eläimen silittäminen vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen. Samoin oman kehomme, kuten käsien tai hartioiden rauhallinen silittäminen voi rauhoittaa ja auttaa lievittämään stressiä tai ahdistusta. Itseään voi halata, kun kaipaa lohdutusta, eikä kukaan toinen ole halaamassa.

En tiedä, olisiko joku asia minussa toisin ilman vauvaiässä kokemaani yksinäistä jaksoa sairaalassa. Synnyttäisikö yksinäisyyden kokemus minussa nykyisin erilaisia tunteita ilman vauvaiän yksinjäämisen kokemusta sairaalassa? Elämänkokemukset muokkaavat meitä ja sitä, miten suhtaudumme itseemme, maailmaan ja muihin ihmisiin. Meitä kaikkia yhdistää kaipuu yhteyteen muiden kanssa. Kosketus voi olla osa tuota yhteyden kokemista.